20. lokakuuta 2011

Occupy Wall Street

OWS on mielenkiintoinen kansanliike, joka kerrankin haukkuu oikeaa puuta - ei Washingtonin poliitikkoja vaan näiden omistajia New Yorkissa ja muualla.

Käynnissä on taistelu kansan syvien rivien tuesta, sillä vain sen avulla muutos voidaan saada aikaan. Tällä hetkellä 70% sympatisoi OWS-liikettä.

Korporaatiomedia taas tekee kaikkensa kääntääkseen kansan mielipiteen mielenosoituksia vastaan.

Valtamedian objektiivisuuden puute näkyy hyvin: OWS ei ole juuri saanut palstatilaa ja jos on, niin negatiiviseen sävyyn. Samanlainen ilmiö nähdään republikaanien esivaaleissa, jossa Ron Paul sivuutetaan median toimesta täysin. Yhteistä Paulilla ja OWS:llä on ainakin FED:n ja sotien vastainen asenne.

Alla olevan klipin aikaan Ron Paul oli tullut hiuksenhienosti toiseksi Iowa Straw Poll -tapahtumassa, jonka pitäisi ilmeisesti antaa suuntaa antavia tuloksia oikeita esivaaleja ajatellen.


Tällä hetkellä on vaikea sanoa mihin OWS johtaa. Muutamia vaihtoehtoja käy mielessä:

  • Liike kuihtuu lopulta itsestään pois
  • Mielenosoitukset kääntyvät väkivaltaisiksi ja suuren yleisön mielipide muuttuu niitä vastaan
  • Liike kasvaa kasvamistaan, kunnes jokin poliittinen elin lupaa muutoksia -> liike kuihtuu pois, kun "voitto" on saavutettu -> muutokset jäävät tekemättä (Obama & CHANGE!!)
  • Liike saavuttaa jotain oikeaa, joka vaatisi jo jonkin asteista vallankumousta

Kolmas vaihtoehto kuulostaa minusta todennäköisimmältä, vaikka OWS näyttääkin jollain tasolla sisäistäneen sen, että poliitikoilla ei ole todellista valtaa. Mitä itse luulet OWS-liikkeelle käyvän?

Tässä muutama video muistutuksena missä mennään.



28. syyskuuta 2011

Öljyntuotanto ja hinta: Elokuu

Öljyntuotanto nousi elokuussa vuoden korkeimpaan lukemaansa: 89,1 Mb/d.

Luvun luotettavuutta voi kuitenkin pohtia, sillä IEA ilmeisesti tarkisti heinäkuun tuotantoa 0,6 Mb/d(?!) alaspäin.

Raporteissa lukee näin:

"öljyntuotanto nousi heinäkuussa 88,7 Mb päivätuotantoon..."

ja kuukautta myöhemmin

"öljyntuotanto nousi elokuussa 89,1 Mb päivätuotantoon, jossa on 1,0 Mb/d lisäystä heinäkuulta..."

Ainakaan omalla matematiikallani luvut eivät oikein täsmää, joten oletan että heinäkuuta on tarkistettu alaspäin.

Libyassa tilanne alkaa hieman rauhoittumaan, mutta paluu maksimituotantoon kestää IEA:n arvioiden mukaan ensi vuoden loppuun.

Öljyn hinta on osakekurssien tavoin poukkoillut viime aikoina paljon, elokuun lopulla öljyn hinta oli $85 barrelilta, jossa se on nytkin.

Kevään hintapiikki näyttäisi olevan jo takanapäin sillä hinta tuskin nousee, jos uusi taantuma alkaa.

21. syyskuuta 2011

Euroopan ytimessä

Kesän aikana on ollut huvittavaa seurata poliitikkojen huolestuneita puheita siitä kuinka Suomen asema Euroopan ytimessä kärsii, kun asetumme poikkiteloin Kreikka-avussa.

Mikä asema?!

Oma tulkintani siitä kuinka homma toimii menee jotakuinkin näin:

Silloin kun olemme samaa mieltä Saksan ja Ranskan kanssa, päätökset menee läpi ja poliitikot voivat sanoa:

"Katsokaa kansalaiset, saimme mitä halusimme, meillä on valtaa!"

Silloin kun olemme eri mieltä kuin Saksa ja Ranska, päättäjät pelottelevat sillä että Suomen maine ja asema kärsii. Lopulta asiat menevät niin kuin Saksa ja Ranska haluavat.

Olisiko se kuitenkin niin, että todellisuudessa Suomella ei ole mitään valtaa EU:ssa?

Suomen asema Euroopan ytimessä on poliitikkojen illuusio siitä, että Suomella olisi jotain valtaa. Todellinen valta näkyy vasta, kun Suomi koittaa harata jossain asiassa vastaan.

EU:ssa tehdään asiat juuri niin kuin Suomi haluaa, kunhan vain ollaan samaa mieltä niiden kanssa joilla se valta oikeasti on.

4. syyskuuta 2011

The End of America

The beacon of freedom... niinpä niin.

Dokkari kertoo niistä askelista, joita on Yhdysvalloissa otettu kansalaisten "turvallisuuden" varmistamiseksi. Hieman pelottavaakin katseltavaa.

Kesto: 1:13:43

1. syyskuuta 2011

Laihdutus ja kehon energiabudjetti

Energia on osallisena kaikessa toiminnassa tavalla tai toisella. Yhteiskunnan tasolla alijäämäinen energiabudjetti tulee olemaan 2000-luvun suurin ongelma. Yksilötasolla taas länsimaissa kärsitään ylijäämäisestä energiabudjetista.

Nykyään aina yhtä muodikkaassa aiheessa - laihdutuksessa - energia on se keskeisin asia. Ainoa varma tapa laihtua on tämä: kuluttaa enemmän energiaa kuin syö. Muuta laihtumisesta ei oikeastaan tarvitse tietää.

Miksi ihminen lihoo?


Kaikkia ihmiskehon tai -mielen oikkuja kannattaa pohtia evoluution kautta: kuinka kyseinen asia on auttanut luolamiehiä selviytymään ja jatkamaan sukua.

Muutamia esimerkkejä (off-topic):

1. Miksi jalankulkijat usein jähmettyvät keskelle suojatietä auton nähdessään?


Kyseessä on alitajuntainen, tahdoton reaktio yllättävään vaaratilanteeseen. Viidakossa pedon huomannut luolamies saa jähmettyessään kaksi vaihtoehtoa: juosta tai piiloutua. Ne jotka ovat heti lähteneet pakoon on syöty pois ja meille on jäänyt jähmettyjien geenit.

2. Miksi ihminen nostaa kulmakarvoja hämmästyessään?


Taas alitajuntainen reaktio. Yllättävä tilanne vaatii lisää informaatiota, tätä saadaan kun kulmakarvat nousevat ja silmät saavat enemmän valoa.

3. Miksi on kulmakarvat?

Ettei hiki valu silmiin: sokeana on huono juosta petoja karkuun. Auttavat myös viestinnässä.

4. Mistä johtuu makeanhimo?

Sokerissa on paljon energiaa. Makeanhimoiset luolamiehet ovat saaneet enemmän energiaa ja siksi pärjänneet paremmin.


5. Miksi ihminen lihoo?

Noniin, asiaan.

Lihominen on ollut kehon tapa säilöä energiaa siltä varalta, ettei seuraavaa gasellia saadakaan kiinni. Tämä on toiminut hyvin aikoina, jolloin ruoansaanti on epävarmaa ja katkonaista. Vyötäröllä oleva rasva on kehon vararavintoa - puskurina huonoille ajoille.

Nykyään, kun ruokaa on runsaasti, homma ei toimikaan enää niin hyvin. Lihominen ja makeanhimo eivät ole kadonneet geeneistä minnekään, vaikka ruokaa onkin nyt tasaisesti tarjolla.

Kaiken ytimessä on kehon energiabudjetti


Energiatulot - energiamenot = lihominen/laihtuminen

Energia tulee kehoon tietysti suun kautta. Keho kuluttaa energiaa elintoimintojen ylläpitoon ja liikuntaan. Loppuenergia menee sitten vyötärölle varastoon, jos budjetti on ylijäämäinen.

Tärkein asia, joka laihduttajan täytyy toteuttaa on alijäämäinen energiabudjetti. Kun energiamenot ovat suuremmat kuin energiatulot, alijäämä paikataan varastossa olevalla energialla (rasvalla).

1 kg rasvaa = 7 000 kcal. Energiabudjetti, joka on 500 kcal alijäämäinen joka päivä, johtaa 3500 kcal vajeeseen viikossa. Tämä tarkoittaa -2 kg laihtumista joka kuukausi.

Vähemmän energiaa sisään


Ensimmäinen tavoite on syödä vähemmän energiaa eli kaloreita. Vaihtoehtoina on joko syödä kokonaisuudessaan vähemmän tai syödä saman verran, mutta energiaköyhempää tavaraa. Näistä jälkimmäinen on suositeltavaa ja helpompi toteuttaa.

Olisiko kauppareissut mahdollista suunnitella tavallisen budjetin sijasta energiabudjettia käyttäen? Opiskelijat ovat taitavia optimoimaan ostoksensa €/kg suhteen, laihduttajat voisivat kokeilla samanlaista optimointia kcal/kg suhteen.

Enemmän energiaa ulos


Toinen tavoite on kuluttaa enemmän energiaa, energiamenojen kasvattaminen. Tähän pätee tietysti vanha virsi: enemmän liikuntaa.

Energiaa kuluu kuitenkin myös ruumiinlämmön ylläpitoon. Uimari Michael Phelpsin sanotaan syövän 8000 - 10 000 kcal päivässä, kun normaali päiväannos on 2000 kcal.

Phelps viettää päivänsä uima-altaassa, jolloin hän ensinnäkin liikkuu paljon. Toisekseen kaikki tietävät että vedessä tulee nopeasti vilu. Tämä johtuu siitä, että vesi johtaa lämpöä ilmaa paremmin. Vesi siis tavallaan imee energiaa kehosta pois.

Phelpsin energiabudjetti on siis kunnossa, huolimatta siitä, että hän syö viiden ihmisen edestä.

Eli: vähemmän kaloreita sisään, enemmän ulos. Paperilla yhtä yksinkertaista kuin tupakoinnin lopettaminen.

Näitä on hauska pohtia:

6. Miksi ihmiset käyttävät vaatteita?

Vaatteita käyttäneet luolamiehet kuluttivat vähemmän energiaa kehonsa lämmittämiseen, jolloin he tarvitsivat vähemmän ruokaa.

7. Miksi ruokaa alettiin lämmittää?

Lämpimään ruokaan tykästyneiden luolamiesten ei tarvinnut enää tuhlata kehon lämpöenergiaa ruoan lämmittämiseen, jolloin he pärjäsivät vähemmällä ruoalla. Oheishyötyinä myös desinfiointi ja ehkä jotain ruoansulatukseen liittyvää.

26. elokuuta 2011

Öljyntuotanto ja hinta: Heinäkuu

Polttonesteiden tuotanto näyttää vahvasti palaavan kohti helmikuun huippulukemia. Tuoreeksi heinäkuun lukemaksi IEA on saanut 88,7 Mb/d, vain 0,3 Mb/d päässä helmikuun tuotannosta. Samalla kesäkuun tuotantolukuja tarkistettiin alaspäin 0,2 Mb/d verran.

Heinäkuun lopulla öljytynnyrin hinta oli 96 dollaria. Viime aikojen taloushuolien (ja nousseen tuotannon?) vuoksi barreli on halventunut tuosta noin 10 dollarin verran.

Graafissa on mielenkiintoisesti suurta turbulenssia 2008 juuri tuotanto- ja hintapiikkien kohdalla, ennen molempien romahdusta. Samanlaista volatiliteettia on myös nähtävissä tämän vuoden hintapiikin kohdalla.

No, näistähän ei vedä johtopäätöksiä kuin ekonomit, right? Right.


PS. FED:n puhemies Bernanke on äänessä tänään (perjantaina), odotettavissa liikehdintää pörsseissä. Suunta riippuu siitä toteutetaanko jonkinlainen QE3 vai ei.

7. elokuuta 2011

Miksi sijoittaa kultaan?

Kirjoitus ei sisällä sijoitusneuvoja, kääntykää niissä ammattilaisten puoleen.

Vaihtoehtoiset mediat hehkuttavat kullan olevan kannattava sijoitus. Kullan hinnan rikkoessa ennätyksiä on ainakin se selvinnyt, että kulta oli kannattava sijoitus viisi vuotta sitten. Entä jatkossa?

Olen koittanut muodostaa itselleni mahdollisimman selkeän kuvan siitä, että miksi euroista kannattaisi siirtyä kultaan. En ole siinä kuitenkaan vielä täysin onnistunut, niinpä päätin selventää ajatuksia kirjoittamalla aiheesta.

Kultaa pidetään epävarmojen aikojen sijoituksena ja öljyhuipun vuodet lukeutuvat tähän kastiin mainiosti. Kerrataanpa hieman tarinaa.

Talous on riippuvainen energiasta


Elintason ja talouden kasvu on pitkälti sidoksissa energiankäytön kasvuun. Resurssien muuuttaminen valmiiksi tuotteiksi vaatii aina energiaa: mitä enemmän tavaraa tuotetaan, sitä enemmän energiaa tarvitaan.

Käytettävissä olevat energiaresurssit ovat kasvaneet räjähdysmäisesti teollistumisen alkuajoista asti - samoin talous. Öljyhuippu uhkaa nyt kuitenkin lopettaa tämän 200 vuotta jatkuneen energiankäytön kasvun ja kääntää sen jopa laskuun. Tämä tarkoittaa myös talouskasvun loppua.

Raha on velkaa


Talousjärjestelmämme on rakennettu sillä tavalla hassusti, ettei se voi toimia jos talous ei kasva. Tämä johtuu siitä, että raha on velkaa.

Raha syntyy, kun joku hakee lainan pankista. Samalla syntyy kuitenkin velka, josta pitäisi maksaa vielä korkoa.

Velkaa syntyy siis aina rahaa enemmän - maailmassa on enemmän velkaa kuin on rahaa.

Tämä johtaa siihen, että vanhat velat voidaan maksaa vain, jos uutta velkaa otetaan edellistä enemmän. Velkamäärän on kasvettava jatkuvasti, jotta homma toimisi.

Lainaaja olettaa olevansa tulevaisuudessa nykyistä rikkaampi


Lainoja otetaan yleensä, kun oletetaan tulevaisuuden maksukyvyn olevan nykyistä parempi. Pikavippiasiakas ottaa lainan, koska nykyinen maksukyky ei riitä johonkin asiaan, mutta tietää pystyvänsä maksamaan lainan myöhemmin korkoineen takaisin, esimerkiksi palkkapäivänä. Hän odottaa taloutensa kasvavan.

Samoin valtiot olettavat tulevaisuuden maksukyvyn olevan parempi: "talouskasvu hoitaa" on tuttu mantra myös täällä meillä. Talouskasvu suurentaisi verotuloja, jolloin lainojen maksu olisi helpompaa. Öljyhuippu kuitenkin lopettaa talouskasvun, joten lainojen maksu tulee tulevaisuudessa olemaan vaikeampaa kuin nyt. Velat jäävät lopulta maksamatta.

Viime taantuma eleltiin Suomessakin pitkälti lainarahalla, eikä menoja juurikaan karsittu. Suunnitelmana oli, että taantuman jälkeisen talouskasvun myötä budjetti tasapainotetaan. Nyt kuitenkin näyttää jo seuraava taantuma olevan tulossa, eikä budjetti ole lähellekään tasapainossa. Valtioiden talouskasvuun nojaavat suunnitelmat menevät mönkään, kuten on Euroopan "periferiassa" jo nähty. Toista taantumaa varten ei lainarahaa enää löydy.

Työttömäksi jäänyt rahaton henkilö pystyy rahoittamaan elämäänsä jonkin aikaa lainoilla. Töitä pitäisi kuitenkin löytää nopeasti, sillä ennen pitkää lainahanat tyrehtyvät.

Väliaikaisesti velkoja voidaan maksaa uusilla lainoilla, mutta vain väliaikaisesti. Velkoja ei siis pystytä maksamaan, koska talous ei kasva.

Toisten velat ovat toisten saatavia


Suursijoittajat omistavat valtavan määrän velkakirjoja, he ovat siis lainanneet rahansa jollekin.

Mikä on 50 miljoonan velkakirjasalkun arvo, jos velat jäävät maksamatta?
Huomattavasti vähemmän kuin 50 miljoonaa.

Velkakirjoista täytyy siis pyrkiä pois ennen kuin on liian myöhäistä. Tämä trendi on vahvasti jo näkyvissä. Jos velkakirjojen kysyntä laskee, velkojen korot nousevat - aivan kuten Kreikassa, Irlannissa, Portugalissa jne.

Mitä vaihtoehtoja miljoonaomaisuuksien turvaamiselle jää?

Osakkeet? Kiinteistöt? Tuskin menestyvät kovin hyvin supistuvan talouden ilmapiirissä.

Pankkitilit? Pankit elävät veloista, jotka nyt uhkaavat jäädä maksamatta. Miljoonat jäävät sille tielleen, kun pankki menee konkurssiin. No perhana!

Käteinen? Mitä jos kaiken myllerryksen keskellä onnistutaan saamaan hyperinflaatio tai vastaava aikaan?

Hyperinflaation mahdollisuudesta voi lukea lisää tästä maraton-postauksesta. (FOFOA.blogspot.com)

Jäljelle jää reaalimaailma


Supistuvan talouden maailmassa todelliset asiat kallistuvat, koska niitä tuotetaan vähemmän. Mitä sitten ostaa, jos käytettävissä on miljoonia, jopa miljardeja?

Ostaako elintarvikkeita? Ei, ne pilaantuvat. Muita hyödykkeitä? Miljoonan upottaminen rautanauloihin ja muihin on melko vaivalloista.

Sen sijaan arvometallit kuten kulta ja hopea alkaisivat jo käydä. Niillä on ollut arvoa jo tuhansia vuosia, joten ne ovat arvokkaita myös kriisin jälkeen. Eivätkä ne myöskään ruostu eikä muutenkaan pilaannu. Miljoonalla eurolla saisi tällä hetkellä 26 kg kultaa (rautanauloja saa 15 tonnia). Tällä tavalla suuren varallisuuden saisi suhteellisen turvallisesti vietyä akuutin kriisin toiselle puolen. Tästä kultaan sijoittamisessa onkin kyse.

Kulta on eräs parhaista tavoista kuljettaa varallisuus epävarmojen aikojen yli. Kullalla on arvoa akuutin kriisin jälkeenkin, Nokian osakkeesta tai Italian velkakirjasta en olisi niinkään varma.

Kulta sopii erityisesti "isojen poikien" varallisuuden turvaamiseen, mutta myös tavalliset tallaajat voivat näiden vanavedessä osallistua.

Paperimaailmasta reaalimaailmaan


Ihmisten säästöt ovat suurimmilta osin tässä ns. paperimaailmassa: osakkeissa, velkakirjoissa yms. sijoituksissa. He ajattelevat voivansa siirtää varallisuutensa takaisin reaalimaailmaan milloin haluavat, täysimääräisenä.

"Kalle lainasi 50 000 euroa Petelle, kun Pete maksaa takaisin, Kalle ostaa mersun."

Pete on kuitenkin velkaantunut liiaksi, hän on myynyt omia velkakirjojaan myös 9 muulle ihmiselle eikä hänellä ole varaa maksaa kuin puolet veloistaan takaisin.

Kalle ja 9 muuta luulevat kaikki omistavansa 50 000 euroa ja saavansa mersun, vaikka todellisuudessa rahat riittävät vain viiteen autoon.

Kalle lunastaa rahansa pois ensimmäisenä, saa tasan 50 000 euroa, jotka hän vaihtaa saman tien uuteen mersuun. Näin tekevät myös Markku ja Ville, molemmat onnellisia uuden auton omistajia.

Peten maksukyvystä alkaa kuitenkin liikkua huolestuttavia huhuja, niinpä loput 7 ihmistä kiiruhtavat lunastamaan omat rahansa pois. Jonon kaksi ensimmäistä onnistuvatkin tässä, mutta loput viisi jäävät nuolemaan näppejään: Peten taskut ovat tyhjät. Viiden viimeisen ihmisen varallisuus katosi tuhkana tuuleen. POOF, IT'S GONE!


Tällä hetkellä Peten/Italian/Espanjan/Belgian/younameit maksukyvystä ollaan epävarmoja. Meneillään on "toivotaan, toivotaan" -vaihe, jos vaikka tapahtuisi jokin ihme ja talous kääntyisi huimaan kasvuun. Tämä on kuitenkin epätodennäköistä.

Seuraavaksi tulee paniikkivaihe, kun kaikki toivo on loppu ja käy selväksi, että velkoja ei pystytä maksamaan. Velkojat ryntäävät karhuamaan rahojaan, jolloin myöhässä olevat jäävät nuolemaan näppejään.

Sijoitukset ovat lupaus rahasta ja raha on lupaus oikeasta tavarasta. "Sadalla Nokian osakkeella saan 400 euroa, joilla saan kahden kuukauden ruoat." Ihmiset eivät tarvitse bittejä tai paperinpaloja elääkseen vaan elintarvikkeita, polttoainetta, vaatteita ynnä muuta.

Paniikin iskettyä ihmiset haluavat lunastaa lupaukset ja varmistaa voivansa vaihtaa paperin oikeaan tavaraan. Varallisuus alkaa vyöryä sijoituksista kohti rahaa ja edelleen fyysisiin tavaroihin. Paperimaailmasta reaalimaailmaan. Reaalimaailman arvo paisuu ja paperikupla tyhjenee.

Ennen paniikkia Kalle omisti paperimaailman arvosta 1/10 eli 10%. Paniikin jälkeen, kun paperikupla oli tyhjentynyt ja tomu laskeutunut omisti Kalle reaalimaailman mersuista 1/5 eli 20%. Kallen suhteellinen varallisuus oli kasvanut, vaikka nominaalinen arvo olikin sama.

Tästä on myös kultaan sijoittamisessa kyse. Mikäli iskee totaalinen paniikki ja ihmiset haluavat tuoda omaisuutensa paperimaailmasta reaalimaailmaan eräs vaihtoehto on kulta. Kulta on ihanteellinen väline säilöä suuria omaisuuksia paniikin iskiessä.

Kultaan saattaa tällöin kohdistua valtava ostopaine, jolloin "vapaata" kultaa ei yksinkertaisesti löydy. Olematon tarjonta kohtaa äärettömän kysynnän, jolloin supply/demand -yhtälöstä tulee mielenkiintoinen.

Miten ostaa kultaa?


Fyysistä kultaa voi ostaa verottomana esim. Tavexilta tai Rasmussenilta, näiden katteet ovat kuitenkin melko korkeat.

Eräs vaihtoehto on BullionVault, joka myy ja säilöö merkattua kultaa. Jos yhtiö menisi konkurssiin asiakkaat eivät menettäisi sijoitustaan, koska kulta on merkattu heille. Yritys tarjoaa uusille asiakkaille gramman kultaa ilmaiseksi.

Sijoittamiseen liittyy aina riskejä, mutta epävarmoina aikoina edes pankkitilit eivät välttämättä tarjoa turvaa. Kulta on eräs tapa tasoittaa sijoitussalkun riskejä ja suojautua inflaatiolta. Suursijoittajien turvatessa omaisuuksiaan myös pienemmät kalat voivat onnistua sijoituksissaan.

Aiheeseen voi tutustua enemmän mm. FOFOA-blogissa.

Sijoita kultaan

2. elokuuta 2011

Öljyntuotanto ja hinta: Touko- & kesäkuu

Myöhässä tulevaa päivitystä polttonesteiden tuotantotilanteeseen:

Toukokuu: 87,1 Mb/d (-0,4)
Kesäkuu: 88,3 Mb/d (+1,2)

Libyan kriisistä alkanut öljyntuotannon alamäki jatkui näillä näkymin kesäkuuhun asti. Helmikuun tuotantolukemista tultiin kokonaisuudessaan alas (89 - 87,1 =) 1,9 Mb/d, joka on melko raju lasku muttei ennennäkemätön.

Kesäkuussa lasku on saatu katkaistua mojovalla tuotannon lisäyksellä. Suuri osa (500 kb/d) kesäkuun lisäyksestä on tullut Saudi-Arabiasta, juuri kun pääsin spekuloimasta.

Öljyn hintaan muodostunut piikki on myös tasoittumassa huonojen talousuutisten myötä. Myös strategisten öljyvarojen käytöllä lienee ollut osuutta asiaan.

Hinta on tippunut 90 dollarin pintaan.

9. heinäkuuta 2011

E=mc²

Kenties maailman tunnetuimmalla yhtälöllä voidaan laskea kuinka paljon energiaa vapautuu, kun aine muuttuu energiaksi. Tällaista aineen "katoamista" tapahtuu esimerkiksi ydinreaktioissa, jolloin kappaleen massa on suurempi ennen reaktiota kuin sen jälkeen. Osa aineesta on muuttunut energiaksi.

E on energia, m on kappaleen massa ja c on valonnopeus, joka on tunnetusti melko suuri luku (300 000 000 m/s), yhtälössä se on kaiken lisäksi korotettu toiseen potenssiin. Kokeillaanpa:

Kuinka paljon energiaa on kilo ainetta?


E = mc² = 1 kg * 300 000 000 m/s * 300 000 000 m/s = 90 000 000 000 000 000 J

Melko tähtitieteellinen luku, terawattitunneiksi muutettuna tämä on 25 TWh. Vertailun vuoksi Suomen energiankulutus vuodessa on noin 400 TWh. Suomen vuotuinen energiankulutus vastaa siis vain 16 kg ainetta.

Yhtälö selittää miksi ydinaseet ovat niin tuhoisia. Tavallisissa räjähteissä aineet muuttuvat toisiksi (palavat), mutta ydinaseissa osa aineesta muuttuu energiaksi.

Historian suurin ydinräjäytys, neuvostoliittolainen Tsar-Bomba oli 50 megatonnia. 50 megatonnia tarkoittaa, että samanlaista jälkeä olisi saatu räjäyttämällä 50 miljoonaa tonnia TNT:tä. Kaikki toisessa maailmansodassa käytetyt räjähteet vastaavat vain 5 megatonnia, joka antaa kuvaa räjäytyksen mittasuhteista. 27 tonnin painoinen pommi vastasi 50 000 000 tonnia tavallisia räjähteitä.

Samalla tavalla kuin ydinaseet eroavat tavallisista räjähteistä, ydinenergia eroaa tavallisista aineiden palamiseen perustuvista energiamuodoista. Hiilivoimalassa kivihiili muuttuu palamisjätteiksi (mm. hiilidioksidi), kun taas ydinvoimalassa osa aineesta muuttuu energiaksi.

Yhtälö selittää myös J. M. Korhosen mainion kuvan Kuinka kuljettaa gigawattipäivä?. 850 junavaunullista puuta vastaa kahvikupillista uraania 4. sukupolven reaktoriin. Kumpi kuulostaa ekologisemmalta?

Ydinpolttoaineen valtavan energiasisällön ansiosta ydinenergia on ehkä ainoa energianlähde, jonka skaala riittäisi korvaamaan fossiiliset polttoaineet. Ilmapiirin ydinvoimaa kohtaan soisi muuttuvan positiivisemmaksi, sillä aika alkaa käymään vähiin.

7. heinäkuuta 2011

Swing Producer

Swing producer - "puskurituottaja" - on raaka-aineiden tuotannossa tuottaja, joka pystyy kontrolloimaan raaka-aineen hintaa. Puskurituottajalla on ylimääräistä kapasiteettia, jonka avulla se hallitsee hintaa lisäämällä ja vähentämällä tarjontaa. Hinnan karatessa tavoitteen yläpuolelle voi swing producer ottaa ylimääräistä kapasiteettiaan käyttöön, jolloin hinta palaa takaisin tavoitteeseen.

Kaikki toimii sulavammin, kun raaka-aineiden hinnat pysyvät vakaina. Esimerkiksi yritysten budjetit ja suunnitelmat onnistuvat paremmin, kun hintojen vaihtelu on pientä. Siksi puskurituottajien tehtävänä on ollut vakauttaa markkinoita - estää hintapiikkien syntyminen. Erityisesti öljyn kohdalla hintojen vakaus on tuottajille edullista, koska liian kallis öljy johtaa taantumaan ja kysynnän laskuun.

Öljyn puskurituottajana toimi aina 1970-luvun alkuun asti Yhdysvallat. USA koki kuitenkin oman öljyhuippunsa tuohon aikaan, jolloin valtikka siirtyi Saudi-Arabialle jolla se on edelleen. Vai onko?

Saudi-Arabian ylimääräinen kapasiteetti kulutettu loppuun?


Latest Saudi Oil Stats - 30.6.2011 Early Warning -blogi

Saudi-Arabian poraustornien ja -lauttojen lukumäärä on pysynyt ainakin vuodesta 1995 vakaana samaan aikaan kun tuotanto on vaihdellut. Tämä viittaa juurikin ylimääräiseen kapasiteettiin, jota puskurituottajalla kuuluukin olla. Uusia torneja ei tarvita: tuotantoa voidaan lisätä hanat avaamalla.

Vuodesta 2005 tornien lukumäärä lähti kuitenkin nousuun. Samoihin aikoihin öljyn hinta aloitti matkansa kohti 2008 hintapiikkiä, jonka muodostumisen olisi puskurituottajan pitänyt estää. Onko ylimääräinen kapasiteetti kulutettu loppuun?

Tapaus Libya


Libyan sotatila johti maaliskuussa maan öljyntuotannon katkeamiseen, jolloin tuotannosta tippui n. 1 Mb/d pois. Katseet kääntyivät Saudi-Arabiaan, jonka piti paikata menetetty kapasiteetti.

Maaliskuun jälkeen on tullut jo huhti- ja toukokuun tilastot eikä tuotanto ole liikahtanut 9 Mb/d kohdalta mihinkään. Samalla öljyn hintaan on muodostunut seuraava yli 100 dollarin ylittävä hintapiikki. Myös Saudi-Arabian torniluku on lähtenyt keväällä jälleen rajuun nousuun. Ilmeisesti tuotannon lisääminen ei onnistu ilman uusia reikiä?

Strategiset öljyvarastot käyttöön


Kesäkuun lopulla OECD-maiden strategisista öljyvarastoista (1500 Mb) päätettiin ottaa käyttöön yhteensä 60 Mb, 30 päivän aikana. Syynä Libyan tuotannon menetyksestä johtuva hintojen nousu, jonka Saudi-Arabian oletettiin hoitavan. Tämän epäonnistuttua strategisia öljyvarastoja on nähtävästi käytetty puskurituottajan korvikkeena.

Näyttäisikö tämä siltä, että Saudi-Arabian ylimääräinen kapasiteetti on todellakin kulutettu loppuun? Onko Saudi-Arabia omalla öljyhuipullaan?

2. kesäkuuta 2011

Maissista 40% etanoliksi USA:ssa

Global food crisis: Counting the real cost of biofuels - The Guardian 31.05.2011

Tänä vuonna 40% Yhdysvaltojen koko maissisadosta kuluu bioetanolin valmistukseen. Yhdysvallat on maailman suurin maissin tuottaja, vuonna 2010 maailman tuotantoluvut näyttivät tältä:

  1. USA - 331 milj. t - 41%
  2. Kiina - 158 milj. t - 19%
  3. EU - 57 milj. t - 7%
  4. Brasilia - 56 milj. t - 7%
  5. Argentiina - 23 milj. t - 3%

Viime vuoden luvuilla laskettuna (331 * 0,4 =) 132 miljoonaa tonnia maissia kuluu USA:ssa etanolin valmistukseen. Samana vuonna etanolin tuotantomäärä oli 50 miljardia litraa - 314 miljoonaa barrelia.

Maissietanolin EROEI USA:ssa on 1,3:1 eli 50 miljardin litran tuottamiseen kuluu n. 38,5 miljardia litraa vastaava määrä energiaa. 40% maan maissista tuottaa 12,5 miljardia etanolilitraa vastaavan määrän energiaa. Barreleiksi muutettuna tämä määrä on vajaa 79 Mb. USA:n polttomoottorit kuluttavat polttonesteitä 9 Mb/d, maissietanolin "voitot" hupenevat siis vajaassa 9 päivässä.

Biopolttoaineiden tuotantoa USA:ssa tuetaan valtion toimesta, vuonna 2009 bioetanolitukiin kului 5 miljardia dollaria. Suurin yksittäinen syy tällaiselle toiminnalle on omavaraisuuden nostaminen. Yhdysvallat tuo 2/3 öljystään, mutta hiilen ja maakaasun suhteen tilanne on parempi. Niinpä osa kotimaisista energianlähteistä muutetaan bioetanoliksi, joka vähentää öljyn tuontia ja nostaa omavaraisuutta. Vuoden 2015 tuotantotavoitteeksi on asetettu 15 miljardia gallonaa, joka toteutuu n. 13% lisäyksellä.

Maissin nimellishinta on noussut 10 vuodessa lähes 400%. Ottaen huomioon, että 40% USA:n tuotannosta on 16% koko maailman tuotannosta, niin veikkasin etanolituotannolla olevan erittäin suuri vaikutus hinnan nousuun.

Järkevämpää taitaisi olla syödä maissit ja siirtää liikennettä raiteille. Mieluiten sähköistetyille sellaisille, joilloin liikenteen energianlähteeksi voisi käyttää esimerkiksi ydinvoimaa.

"The American dream" perustuu kuitenkin autolla sukkulointiin, joten tällaista ratkaisua tuskin on luvassa. Unelmistahan täytyy pitää kiinni, eikö?

26. toukokuuta 2011

Öljyntuotanto ja hinta: Huhtikuu

Polttonesteiden kuukausituotanto jatkoi laskuaan, huhtikuussa tuotanto oli 87,5 Mb/d, pudotusta maaliskuulta tuli 800 kb/d.

Näyttäisi siltä, että Libyan tauolla olevaa tuotantoa ei ole pystytty korvaamaan. Mikäli maailmantalous kyykkää lähiaikoina esim. Kreikan konkurssin vuoksi, niin helmikuun 89 Mb/d tuotanto saattaa jäädä historiaan suurimpana kuukausituotantona ikinä. Nähtäväksi jää.

Huhtikuun lopulla öljyn hinta oli $113,9 barrelilta. Vapun jälkeen hinta kuitenkin rysähti $95/bbl tietämille, josta se on nyt noussut taas $100 tuntumaan.

17. toukokuuta 2011

Automaatio etenee palvelusektorilla

Robotti hotkii siivoustyöpaikat - Talouselämä 13.5.2011

"SOL Palvelut Oy:n toimitusjohtaja Anu Eronen on päättänyt palkata ensimmäiset siivousrobotit tositoimiin."

"Vuoteen 2030 mennessä robotisointi vähentää työvoiman tarvetta siivouksessa arviolta 20 prosenttia."

McDonald's korvaa myyjät kosketusnäytöillä - Tekniikka & Talous 16.5.2011

"Financial Times -lehti kertoo, että McDonald's aikoo uudistaa ruoan tilaamistapoja jopa 7000 ravintolassa ympäri Eurooppaa. Myyjät ja käteismaksut saavat tehdä tilaa kosketusnäyttöterminaaleille ja luottokorteille, joilla näyttöä hipaistaan."

Automaatio tekee vahvasti tuloaan myös palvelusektorille, joka ei tiedä työllisyydelle hyvää. Eräs parhaimmista esimerkeistä kuinka positiivinen asia (yksitoikkoisten töiden siirtäminen koneille) muuttuu talousjärjestelmässä negatiiviseksi (työttömyys).

Katso myös: Kirja: The Lights in The Tunnel - Martin Ford

9. toukokuuta 2011

Irak leikkaa tuotantoennustettaan 50%

Iraq Slashes Projected Crude Output By Half Over Next 5 Years - ZeroHedge 9.5.2011

Irak on aikaisemmin ennustanut tuottavansa 12 Mb/d öljyä vuonna 2017. Nyt ennustetta on kuitenkin leikattu 6,5-7 miljoonaan päiväbarreliin. Syyksi ilmoitetaan kysynnän puute (hmm?).

Irakin on ajateltu olevan eniten tuotantoaan lisäävä maa tällä vuosikymmenellä. 12 Mb/d tuotannollaan se olisi noussut maailman suurimmaksi tuottajamaaksi, mutta nyt kuitenkin näyttää, että näin ei tapahdu. 5 Mb/d leikkaus tavoitteeseen on koko maailman tämän hetkiseen tuotantoonkin (89 Mb/d) nähden merkittävä. Irak tuottaa öljyä tällä hetkellä reilut 2,6 Mb/d.

Max Keiser ja Kurt Cobb


Max Keiser haastattelee Kurt Cobbia, joka on kirjoittanut peak oil -aiheisen trillerin Prelude. Aiheina öljyhuippu ja velkakriisi:






6. toukokuuta 2011

Kestävä kehitys

Mainio sarjakuva: http://www.recombinantrecords.net/2011/02/09/st-matthew-island/

Poroilla oli alussa siis lähes rajattomasti heille tärkeitä resursseja. Yltäkylläisyys johti populaation räjähdysmäiseen kasvuun, jolloin jäkälän kulutus lopulta ylitti sen uusiutumiskyvyn ja kehityksestä tuli kestämätöntä. Kestämätön kehitys ei voi jatkua loputtomiin ja niinpä poroille kävi huonosti.

Herra X, sijoittaja


Herra X:llä oli tasan miljoona euroa pääomaa sijoitettuna. Hän saa pääomalleen tuottoja 10% eli 100 000€ vuodessa, jokainen vuosi elämänsä loppuun saakka. Herra X on työnvieroksuja, hän eleli sijoitustensa tuotoilla eikä halunnut missään nimessä käydä töissä. Hän oli tullut vuosia toimeen pääomatuloillaan, sillä hänen vuosimenonsa olivat olleet keskimäärin 100 000€ vuodessa ja pääoma oli näin pysynyt tasaisesti miljoonassa eurossa.

Eräänä kesänä herra X kuitenkin hurahti golfiin, joka maksoi hänelle 50 000€ vuodessa. Herra X olisi voinut vähentää muuta kulutustaan, jotta hänen elämäntapansa olisi pysynyt kestävällä tasolla, eikä hän joutuisi pelkäämäänsä työelämään. Hän oli kuitenkin hedonisti, eikä halunnut karsia muista nautinnoistaan uuden harrastuksen takia. Sitä paitsi, olihan hän miljonääri!

Sinä kesänä herra X astui pois kestävän kehityksen polulta. Hän alkoi syömään pääomaansa.


Herra X ei huomannut uhkaavaa tilannettaan, hän oli näet erittäin huono matematiikassa. Sitä paitsi, olihan hänen elintasonsa ja kulutuksensa pysynyt samalla tasolla golf-harrastuksen aloittamisen jälkeenkin; 150 000€ vuodessa. Kulutus oli siis pysynyt samalla tasolla jo 10 vuotta, sen oli siis pakko olla kestävää!

Tilanteen vakavuus paljastui X:lle vasta, kun hän meni naimisiin ja luovutti raha-asioiden hoidon vaimolleen. Vaimo kauhistui näkemästään ja piti herralle kolmetuntisen läksytyksen siitä, kuinka tuhoontuomitulla polulla X oikeastaan olikaan. Herralla syttyi lopulta valo!

Paluu kestävään kehitykseen


Yhdessä vaimon kanssa he totesivat, että pääoma oli sulanut ylikulutuksen ansiosta reiluun 200 000 euroon, josta 10% tuotot olivat enää 20 000 euroa vuodessa. Hänen vaimonsa oli kaikkien aikojen kitupiikki, niinpä he yhdessä pudottivat vuosimenonsa vaivaiseen 5 000 euroon. Herra X joutui luopumaan harrastuksistaan, sikareistaan ja oluestaan, mutta ainakaan hän ei joutunut töihin!


Raivoisan säästökuurin myötä perheen pääoma alkoi hiljalleen karttua. Viimein 20 vuoden kaurapuurodieetin jälkeen aikaisempi miljoonan euron rajapyykki meni rikki. Myös pääomatulot kasvoivat entiseen mittaansa. Herra X sai makkaran, oluen ja sikarit takaisin. Aikanaan, pääoman kasvettua hän jatkoi myös golf-harrastustaan, muttei enää koskaan ylittänyt oman tilinsä kantokykyä.

Ihmiskunta


Herra X:stä poiketen meidän tärkein resurssimme ei ole uusiutuva, öljyn tuottoprosentti on 0. Olemme syöneet pääomaamme alusta alkaen, ainoa pelastava tekijä on ollut resurssien valtava koko kulutukseen nähden. Nyt öljyhuipun myötä on kuitenkin nähtävissä, että valtavista varannoista huolimatta öljy on rajallinen luonnonvara.

Kestävän kehityksen periaate pätee kaikkiin käyttämiimme resursseihin. Niin kauan kuin kulutamme pääomaamme emme ole kestävällä tiellä. On myös huomattava, että kun pääoma pienenee myös kestävän kulutuksen raja pienenee. Herra X olisi alussa voinut elää kestävästi 100 000 euron vuosimenoilla, mutta koska tuhlasi pääomansa hänen kestävän vuosikulutuksensa raja oli tippunut 20 000 euroon.

Vaihtoehdot


Joko karsimme kulutustamme rajusti kestävälle tasolle kuten herra X tai sitten luonto tekee sen puolestame. Porojen älyllinen kapasiteetti ei ensimmäiseen vaihtoehtoon riittänyt, joten luonto hoiti asian niiden puolesta.

Ikävä kyllä vapaaehtoinen vaihtoehto taitaa olla meiltäkin jo umpeutunut:

Population: The Elephant in The Room

Pääoma kutistuu


Maan kantokyvyn ajatellaan kestävän miljardi ihmistä ilman öljyä, koska väkiluku teollistumisen alkuaikoina oli niissä lukemissa. Täytyy kuitenkin muistaa, että olemme syöneet pääomaamme valtavasti viimeisinä 200 vuotena:

- Metallit jalostetaan malmeista, joiden metallipitoisuudet ovat yhä pienempiä, 1800-luvulla hyödyntämiskelvottomista esiintymistä

- Maaperän hedelmällisyys on pudonnut valtavasti kiitos monokulttuurin ja lannoitteiden, http://pohjoinenpermakulttuuri.wordpress.com/2011/03/09/maaperan-koyhtyminen-on-meille-kuolemaksi/:

Esimerkkinä eräässä viimeaikaisessa tutkimuksessa määriteltiin perunan ravinnehävikki viimeisen 50 vuoden aikana. Kadonnut oli

• 100% A-vitamiinista
• 57% C-vitamiinistä ja raudasta
• 28% kalsiumista
• 50% riboflaviinista
• 18% tiamiinista


- Metsät on laajoilta alueilta hakattu pois, kivihiilen käyttö Britanniassa alkoi juurikin polttopuun puutteesta. Öljyhuipun myötä puun energiakäyttö lisääntyy ja metsiä hakattaneen entisestään (esim. Neste Oil & palmuöljy)

- Kalakannat ovat kovan stressin alla ryöstökalastuksen vuoksi, aikoinaan Britannian edustalla ui valtavia 100 km pitkiä parvia, ei ui enää

Samaan aikaan, kun ihmiskunnan pääomat ovat kutistuneet on väestömäärä räjähtänyt käsiin. Esimerkiksi sinievätonnikalojen lukumäärä on kutistunut 92% 1950-luvulta. Samaan aikaan ihmisten lukumäärä on kasvanut 2,5 miljardista nykyiseen 7 miljardiin. Pääoma/henkilö on siis kutistunut molemmista suunnista:

1950: 100/2,5 = 40
2010: 8/7 = 1,1

Kestävä ihmispopulaatio voi siis hyvinkin olla reilusti alle puhutun miljardin.

Väestönkasvulle on hyvin hankala tehdä mitään. Kyseessä kun on kaksi ihmisen perusvieteistä: selviytymis- ja lisääntymisvietti. Päätöksiä tehtäessä omalla elämällä on aina suurempi painoarvo kuin maapallon tilalla, oli se kuinka huono tahansa. Silti, populaatio tulee tippumaan kestävälle tasolle ennemmin tai myöhemmin, halusimme sitä tai emme.

Loppuun David Attenborough'n filmiä (osa 1/6):



28. huhtikuuta 2011

Öljyntuotanto ja hinta: Maaliskuu

Polttonesteiden tuotanto tippui maaliskuussa 700 kb/d helmikuun lukemista, ollen nyt 88,3 Mb/d. Suurin vaikuttava tekijä tuotannon tipahtamiseen maaliskuussa on tietysti Libyan tapahtumat, jotka tiputtivat maan tuotannosta n. 1 Mb/d. Saudi-Arabian ylimääräinen kapasiteetti (mikäli sillä sellaista edes on) ei siis ainakaan vielä korvannut Libyan menetyksiä.

WTI-laadun hinta maaliskuun viimeisenä perjantaina oli $105,4. Libyan kriisin alusta tähän hetkeen ($113) hinta on noussut lähes 25% ja käyrä alkaa muistuttaa vuoden 2008 nousua. Libyassa on tällä hetkellä melkoinen pattitilanne, eikä kriisille ole nopeaa ratkaisua nähtävissä.

Hinnan nousulle osasyy on myös dollarin heikentyminen, joka on nostanut myös muiden raaka-aineiden dollarihintoja. Rapakon takana käydään jo kovaa keskustelua bensiinin korkeista hinnoista. Asia joka ei varmasti tee talouden "elpymiselle" hyvää.

25. huhtikuuta 2011

Kirja: The Fourth Turning - William Strauss, Neil Howe

Kirjoitettu: 1997
Kotisivu: http://fourthturning.com/

What the Cycles of History Tell Us About America's Next Rendezvous with Destiny

Viikot alkavat aina maanantaista, vuodet alkavat tammikuusta. Ajattelemme aikaa lineaarisena aikajanana, joka on jaettu erilaisiin sykleihin; vuorokausi, viikko, kuukausi, vuosi jne. Straussin ja Howen mukaan on vielä yksi sykli, joka tunnettiin antiikin aikoina, mutta on sen jälkeen vaipunut unohduksiin. Tämän syklin voisi (huonosti) suomentaa sukupolvien sykliksi.

Elämän voi jaotella neljään eri vaiheeseen: lapsuus, nuori aikuisuus, aikuisuus ja vanhuus. Kukin vaihe kestää n. 20 vuotta, niin että keskimääräinen ihmisikä on 80 vuotta. Samoin kukin sukupolvi käsittää 20 vuosiluokkaa (esim. 1960-80 syntyneet), joskaan sukupolven tarkkoja rajoja ei voi määritellä.

Sukupolvien sykli on samaan tapaan 80 vuotta pitkä ja jakautuu neljään eri 20 vuotta pitkään vaiheeseen. Kukin 80-vuotiaaksi elävä ihminen käy syklin neljä eri vaihetta läpi elämänsä aikana.

The First Turning - High - Kevät

Kierros lähtee käyntiin High-vaiheesta, jota vuoden ajoista kuvaa parhaiten kevät. Yhteiskunnassa vallitsee optimistinen ilmapiiri, usko tulevaisuuteen ja instituutioihin on vankka. Yhteiskunnan etu ylittää yksilön edun, ihmiset puhaltavat yhteen hiileen.

The Second Turning - Awakening - Kesä

Aiempi usko yhteiskuntaan alkaa murentua. Varsinkaan nuoriso ei enää allekirjoita yhteiskunnan arvoja ja sääntöjä. Uusia ideoita ja aatteita kokeillaan, rajoja rikotaan, kulttuuri "vapautuu".

The Third Turning - Unraveling - Syksy

Ihmisten suhde yhteisöön tippuu alhaisimmilleen koko syklissä, yksilöiden tyytyväisyys itseensä on taas korkeimmillaan. Yleinen kyynisyys ja pessimismi valtaa yhteiskunnan.

The Fourth Turning - Crisis - Talvi

Tyytymättömyys yhteiskuntaan johtaa kriisiin, joka lopulta pakottaa yhteiskunnan uudistumaan ja palauttaa ihmisten uskon siihen. Kriisi joka syklin aiemmassa vaiheessa olisi ohitettu saa nyt suuret mittasuhteet pessimistisen ilmapiirin johdosta.

Historian syklit


Anglo-amerikkalaisen historian syklisyys on havaittavissa ainakin myöhäiskeskiajalle saakka. Suuret yhteiskunnalliset kriisit ja sodat ovat seuranneet toisiaan melko tarkoin väliajoin.

Ruusujen sota - 1459-1487
Espanjan ja Englannin sota - 1569-1594 (+82 vuotta viime kriisin lopusta)
Vallankumpous Englannissa - 1675-1704 (+81)
Yhdysvaltain vallankumous - 1773-1794 (+69)
Yhdysvaltain sisällissota - 1860-1865 (+66)
Suuri lama ja 2. maailmansota - 1929-1946 (+64)

Myös "herätykset" (2nd turning) ovat tapahtuneet suurin piirtein syklin mukaan:

Protestanttinen reformi - 1517-1542
Puritaanit - 1621-1649 (+79)
Suuri herätys - 1727-1746 (+78)
2. suuri herätys - 1822-1844 (+76)
3. suuri herätys - 1886-1908 (+42)
Hipit + feministien ja mustien liikkeet - 1964-1984 (+56)

Nykyinen sykli


Toinen maailmansota - viimeisin 4th turning - loppui vuonna 1945. Samalla siirryttiin viime syklistä nykyiseen. "American High" kesti 60-luvun puoleenväliin saakka. Aikajaksoa kuvaa optimistisuus tulevaisuuden suhteen ja tietty suvaitsemattomuus yksilöllisyyttä kohtaan.

2nd turning kesti 60-luvulta 80-luvun puoleen väliin. Aikajaksolle tunnusomaisesti uudet aatteet rikkoivat vanhoja normeja; hippiliike joka huipentui Woodstockiin 1969. Samaan aikaan afroamerikkalaiset vaativat oikeuksia Martin Luther Kingin johdolla.

1984 siirryttiin syklin 3. vaiheeseen, yhteiskunnan arvot siirtyivät enemmän ja enemmän individualismiin ja luotto instituutioita kohtaan heikkeni. Syklin kolmannen vaiheen ominaisuudet tasa-arvon heikkeneminen ja lisääntynyt väkivalta näkyvät myös.

The Fourth Turning


Kirja on kirjoitettu 1997. Strauss ja Howe ennustivat syklin neljännen vaiheen alkavan vuoden 2005 paikkeilla. Kriisin voisi heidän mukaansa laukaista yksi tai useampi seuraavanlaisista tapahtumista:

  • Budjettikriisi Yhdysvalloissa, verotuksesta syntyy levottomuuksia
  • "terroristiryhmä räjäyttää lentokoneen ... USA tekee ennaltaehkäisevän hyökkäyksen ... kongressi julistaa sodan ja laillistaa rajattomat kotietsinnät"
  • "budjettierimielisyyksistä syntyy pattitilanne, presidentti ja kongressi eivät kumpikaan anna periksi ja hallinto sulkeutuu ... dollari ja velkakirjat menettävät arvoaan, presidentti uhkaa lopettaa sosiaalietuuksien maksun, kongressi kieltäytyy nostamasta velkakattoa, konkurssi uhkaa ja Wall Street panikoi"
  • Uusi virus leviää tiheästi asutuille alueille
  • "Anarkia leviää entisen Neuvostoliiton alueella, Liettua vajoaa sisällissotaan, Iran ja Venäjä julistavat liittoutuvansa, kullan ja öljyn hinnat nousevat"

1997 tehdyt ennustukset saivat allekirjoittaneelle pienen hymyn suunpieliin, sillä suurin osa niistä on käynyt toteen lähes tismalleen kirjassa kuvatulla tavalla. Laukaisijana voi pitää WTC-iskuja 2001 tai finanssikriisiä 2008, mutta näyttäisi siltä, että syklin neljänteen vaiheeseen ollaan todellakin siirrytty.

Kriisivaihe huipentuu usein suureen sotaan, joka taistellaan katkeraan loppuun saakka, niin että häviävä osapuoli kukistetaan täydellisesti. Nähtäväksi jää käykö tämäkin ennustus toteen. Asioiden nykytilan huomioon ottaen en pitäisi tätä enää niin kaukaisena ajatuksena kuin vaikka 5 vuotta sitten.

Viime kriisin läpikäyneet ihmiset alkavat olla häviävä vähemmistö. Samalla toisen maailmansodan muisto häviää ihmiskunnan kollektiivisesta muistista. Siitä luetaan kirjoja ja katsotaan dokumentteja, mutta sodan todellisen luonteen voi tietää vain sen kokeneet. Ehkä tästä koko sykli alunperin juontaa juurensakin; emme enää muista, että tätä lähestymistapaa asioihin on jo kokeiltu.

6. huhtikuuta 2011

Ajan Henki - Suomalainen Zeitgeist-elokuva

Tietoisuus nykymenon ongelmista ottanee taas askeleita eteenpäin. Suomen Zeitgeist-liike on pyöräyttänyt lähes kolmetuntisen videon, jossa käsitellään nyky-yhteiskuntamme ongelmia ja niiden syitä suomeksi.

Ajan Henki - Vimeo

Ajan Henki | Virallinen julkaisu | 2011 from Ajan Henki on Vimeo.


Elokuvan kotisivut: http://www.sivut.ajanhenki.com/
Zeitgeist-liikkeen suomalaiset sivut: http://zeitgeist.fi/joomla/

1. huhtikuuta 2011

Obaman puhe energiaturvallisuudesta

Barack Obama piti keskiviikkona puheen maansa energiaturvallisuudesta. Samoja puheita öljyriippuvuuden vähentämisestä USA:n presidentit ovat pitäneet ainakin 1970-luvulta asti, kuten humoristisessa The Daily Show -clipissä nähtiin. (Loppu öljyriippuvuudelle!) Öljyn barrelihinnan kieppuessa taas yli sadan dollarin oli kansalaisten tyynnyttelemiselle ilmeisesti jo tarve.

Puheen ohella julkaistiin läpyskä nimeltä Blueprint for a Secure Energy Future, josta hieman pääpiirteitä:

Öljyntuonnin vähentäminen


"2008 Yhdysvallat toi öljyä 11 miljoonaa barrelia päivässä, tästä leikataan 1/3 vuoteen 2025 mennessä."

- Kotimaisten öljy- ja kaasuvarojen käytön laajentaminen vastuullisesti ja turvallisesti

  • Obama on aloittanut perusteelliset turvallisuus- ja ympäristöreformit koskien offshore öljy- ja kaasutuotantoa
  • Sisäministeriöltä pyydettiin raportti kehittämättömistä öljy- ja kaasuvaroista
  • Sisäministeriö tarjoaa porkkanoita tuotannon kehittämisen nopeuttamiseksi

- Monipuolisiin ja luotettaviin energialähteisiin pääsyn turvaaminen

"Toimimme kansainvälisten kumppaneiden kanssa yhdessä kasvattaaksemme maakaasutuotantoa, korvataksemme öljyä maakaasulla energiantuotannossa ja lisätäksemme öljyntuotantoa vastuullisesti. Lisäämme myös kestävää biopolttoaineiden tuotantoa, rakennamme uudet kansainväliset kehykset ydinvoimalle ja edistämme energiatehokkuutta."

- Vaihtoehtoisten energialähteiden kehittäminen, mukaan lukien biopolttoaineet ja maakaasu


  • Biopolttoainemarkkinoiden laajentaminen ja uusien teknologioiden kaupallistaminen
  • Vastuullisten tuotantotapojen tukeminen maakaasulle

"Maissietanolilla on jo nyt suuri rooli öljyriippuvuutemme vähentämisessä, mutta markkinaosuuden kasvattaminen edellyttää infrastruktuurihaasteiden voittamista ja edistyneiden biopolttoaineiden kaupallistamista."

- Polttoainekulutuksen leikkaaminen energiatehokkaammilla autoilla ja rekoilla

  • Historiallisten uusien standardien asettaminen polttoainekulutukselle
  • Kehittyneiden autojen käyttöönoton helpottaminen

"Presidentti on asettanut kunnianhimoisen miljoonan sähköauton tavoitteen vuoteen 2015 mennessä. Tavoitteen saavuttamiseksi otetaan käyttöön uudelleen suunniteltu $7500 verohelpotus kuluttajille, palkkiot sähköautoja käyttäville yhteisöille sekä rahoitusta akkuteknologian kehittämistä varten."

- Esimerkillinen johtaminen valtion autokannalla

"Valtiolla on yli 600 000 autoa. Presidentti pyytää virastoja toimimaan niin, että vuonna 2015 kaikki uudet autohankinnat ovat joko sähkö- tai hybridiautoja."

Innovoiminen puhtaaseen energiatulevaisuuteen


- Puhtaalle energialle luodaan markkinat

"Kunnianhimoinen tavoite tuottaa 80% maan sähköstä puhtaalla teknologialla 2035 mennessä - uusiutuvat, ydinvoima, tehokas maakaasu ja puhdas kivihiili."

- Energiakulujen vähentäminen energiatehokkaammilla kodeilla ja rakennuksilla

"Hallinnon tavoitteena on 600 000 matalatuloisen kotitalouden kodin eristäminen Recovery Act -sijoituksien kautta. "Better Buildings Initiative", jolla kaupallisten rakennusten tehokkuutta parannetaan 20%:lla vuoteen 2020 mennessä."

- Kehityksen kärjessä kulkeminen tutkimuksen avulla

Omat kommentit


Tavoitteena siis vähentää öljyntuontia n. 4 Mb/d vuoteen 2025 mennessä. Tämä tarkoittaisi paluuta 90-luvun alkupuolen 8 Mb/d tuontilukemiin. Yhdysvaltain öljyntuonti on itse asiassa vähentynyt n. 2 Mb/d huippulukemistaan:

  • 2005 - 13,7 (Mb/d)
  • 2006 - 13,7
  • 2007 - 13,5
  • 2008 - 12,8
  • 2009 - 11,7
  • 2010 - 11,8

Suurimpana syynä tuonnin vähentymiseen on tietysti taantuma. Tuonti tulee kutistumaan taas, kun maailmantalous ennen pitkää kyykkää uudelleen. Uskonkin, että Obaman 4 Mb/d leikkaus onnistuu - jopa etuajassa. Tästä ei kuitenkaan ole Obamaa kiittäminen, sillä tuonti vähenee ihan "luonnollisista syistä". Hyvä tietysti, että asialle tehdään jotain ja siihen varaudutaan - jos tehdään.

26. maaliskuuta 2011

Energia-asiat vaaliohjelmissa

Näin vaalien alla on puolueiden taas aika kirjoittaa toinen toistaan parempia korulauseita siitä, kuinka Suomesta tehdään parempi paikka. Ilmastonmuutos lienee kaikilla puolueilla energiapolitiikan ykköshuoli. Öljyhuippua taas ei oletettavasti kukaan mainitse sanallakaan. Ilmastonmuutoksen vastustamiseen käytetään kuitenkin jossain määrin samoja keinoja, kuin öljyhuippuun varautumiseen - eroon fossiilisista polttoaineista. Miten puolueet sitten ratkaisisivat kyseiset ongelmat?

Jonkinlaisena yhteenvetona voi todeta, että:

- Fossiilisista polttoaineista halutaan eroon
- Bioperäisiä energianlähteitä kannattaa suurin piirtein joka puolue, turve jakaa mielipiteitä
- Energiansäästö on toinen yhteinen teema, erityisesti rakennuksien energiatehokkuutta halutaan parantaa
- Joukkoliikennettä suositaan, erityisesti raiteilla kulkevaa

Kokoomus


Toivotalkoot

1. RAKENNETAAN JÄRKEVÄSTI. Asunnot tulee kaupungeissa ja niiden ympäristöissä rakentaa kaukolämmön ja joukkoliikenteen piiriin. Ei haulikolla ammuttua yhdyskuntarakennetta vaan eheää kaavoitusta, jotta kuntalaisille voidaan tarjota paremmat palvelut ja enemmän aikaa perheelle ja harrastuksille.

Kieltämättä hillitsisi yksityisautoilua.

2. MENNÄÄN BUSSILLA! Joukkoliikennepalveluiden on oltava helposti kaikkien saatavilla, lippujen hinnat kohdallaan ja palvelun taso korkealla. Reittioppaat ja aika taulutiedot löytyvät helposti netistä tai kätevästi kännykällä. Kunnissa on oltava vaihtoehtoja liikkumiseen. Etenkin kaupungeissa voidaan miettiä, onko järkevää ajaa jokaista pikkumatkaa autolla, kun voi hoitaa terveyttään kävellen tai pyöräilemällä? Pyörällä polkee mummo ja tyttärentytär kauppaan tai töihin kunhan kevyen liikenteen tarpeet huomioidaan. Junaliikenteessä tulee panostaa erityisesti pikayhteyksiin, joilla kytketään yhteen työpaikat ja asuinalueet. Haja-asutusalueilla yksityisautoilun vaihtoehdoksi on etsittävä myös muita liikkumismuotoja. Tälläisiä voivat olla esimerkiksi kimppakyydit tai kutsuliikenne.

Junaliikenteessä voisi mielestäni ensiksi panostaa aikatauluissa pysymiseen. "Oma junavuoroni" on valehtelematta yli 50% aamuista myöhässä, enkä ihmettele, jos ihmiset ovat pakkasessa seisoskeluun kyllästyneenä vaihtaneet autoon. [/vuodatus]


3. TUOTETAAN ENERGIAA ILMASTOYSTÄVÄLLISESTI. Sillä on väliä, kuinka energiaa kunnissa tuotetaan. On aika siirtyä ilmastoystävälliseen tuotantoon, jossa suositaan fossiilisten energialähteiden sijaan uusiutuvaa ja päästötöntä energiaa.


Tätä mieltä ovat varmaan kaikki puolueet. Konkreettisia ehdotuksia?

4. JÄTE KIERTOON JA KÄYTTÖÖN! Jätteiden energiahyötykäyttö pitää ainakin kolminkertaistaa Suomessa lähivuosina. Jätteen tuotantoa pitää saada pienemmäksi, eikä energiakäyttöön sopiva jäte saa jäädä makaamaan kaatopaikoille. Tarvitaan tietoa ja asennetta.

Tässä ollaan oikeilla jäljillä, Suomessa yhdyskuntajätteistä 54% hyötykäytettiin vuonna 2009 (tilastokeskus), kun esim. Tanskassa ja Ruotsissa luku oli jo 2006 luokkaa 95%. Eipä tällä kuitenkaan öljyriippuvuutta paljoa vähennetä.


5. OSALLISTUTAAN VOIMALLA ENERGIANSÄÄSTÖTALKOISIIN! Kunnissa tulee kannustaa ja opastaa vanhan rakennuskannan energiataseen parantamiseen. Näissä talkoissa myös valtiovallan on oltava mukana. Lämmitysjärjestelmien uusijoille on olemassa energia-avustuksia, jotka auttavat ilmastoystävällisempiin lämpöpumppuihin, lämmön talteenottojärjestelmiin sekä pelletti- ja aurinkoenergiajärjestelmiin siirtymisessä. Kotitalousvähennystä laajennetaan niin, että sillä voi rahoittaa energiatehokkuutta ja energiansäästöä parantavien korjausten suunnittelua. Ja kunta näyttäköön itse esimerkkiä. Viimeinen muistaa sammuttaa valot valtuuston istuntosalista!

Rakennusten lämmittämisen osuus energian loppukäytöstä Suomessa on n. 20%.

Keskusta


Vähän kuin itseäsi äänestäisit

Keskustan tavoitteena on

- että Suomi sitoutuu osana Euroopan unionia ja yhteistyössä muiden kehittyneiden maiden kanssa kasvihuonekaasupäästöjen merkittävään vähentämiseen.

- että energian säästöä tehostetaan ja energiatehokkuutta parannetaan EU:n asettamien tavoitteiden mukaisesti maakohtaisesti jo tehdyt toimet huomioiden.

- että seuraava hallitus laatii kansallisen uusiutuvan ja bioenergian strategian.

- nostaa Suomen energiaomavaraisuus radikaalisti vähintään 40 prosenttiin lisäämällä voimakkaasti uusiutuvien ja kotimaisten energialähteiden käyttöä.

"Radikaalisti" 30% -> 40%.. no, parempi kuin ei mitään.

- nostaa uusiutuvien energiaraaka-aineiden osuus vähintään 35 prosenttiin.

25%:sta.

- kehittää Suomen energiajärjestelmää hajautettuna ja moniin vaihtoehtoihin nojautuvana niin, että mitään taloudellisesti ja ympäristöllisesti välttämätöntä eikä hyväksyttävää, kilpailukykyistä ja turvallista kotimaista energiavaihtoehtoa ei suljeta pois.

- vähentää radikaalisti hiilen ja öljyn käyttöä sähkön ja lämmön tuotannossa.

- lisätä voimakkaasti uusiutuvien ja kotimaisten energialähteiden käyttöä kaikissa tuotantomuodoissa ja turvata tähän tarkoitetun julkisen rahoituksen riittävyys. Lisäksi tavoitteena on varmistaa niiden kilpailukyky erillisen selvityksen perusteella joko sertifikaatein tai syöttötariffein.

- poistaa tarpeettomat esteet jätteen energiakäytöltä ja lisätä sen käyttöä lämmön, energian, sähkön ja liikennepolttoaineiden tuotannossa.

- varmistaa yhteisessä sähkön ja lämmön tuotannossa pientuotannon verkkoon pääsy.

- tehdä kotimainen ja uusiutuva energia verottomaksi riippumatta energian käyttötarkoituksesta.

- että Suomi toimii yhteistyössä muiden pohjoismaiden kanssa sähköntuotantokapasiteetin lisäämiseksi ja sähkön siirron pullonkaulojen poistamiseksi maiden väliltä yhteisellä markkina-alueella.

- että pohjoismaisten sähkömarkkinoiden toimivuutta parannetaan ja kilpailua lisätään kannustamalla tarvittaessa uusia toimijoita markkinoille.

- että kantaverkkoyhteistyötä kehitetään tavoitteena yhteispohjoismainen kantaverkko.

- kaksinkertaistaa puulla ja muilla uusiutuvilla biopolttoaineilla tuotetun sähkön ja lämmön tuotantoteho.

- lisätä vesivoiman käyttöä nostamalla jo rakennettujen laitosten tuotantotehoa ja mahdollistamalla uuden vesivoiman rakentaminen.

- että Suomi ponnistelee turpeen saamiseksi uusiutuvaksi tai hitaasti uusiutuvaksi energiaraaka-aineeksi tieteelliseen näyttöön perustuen. Jos tässä onnistutaan, sen käyttöä voidaan lisätä tuntuvasti sähkön ja lämmön tuotannossa.

- lisätä merkittävästi tuulivoiman käyttöä ja mahdollisuuksien mukaan myös aurinkoenergiaa sekä muita puhtaan energian käyttömuotoja.

- edistää markkinaehtoisin toimin maakaasun käyttöä.

- muuttaa jakelussa olevat liikenteen dieselpolttoaineet kokonaan biopohjaisiksi.

2,5 miljoonaa tonnia biodieseliä vuodessa tarvitsee 25 miljoonaa kuutiota puuta, kun hyödyntämiskelpoisia risuja ja kantoja syntyy Suomessa 15 miljoonaa kuutiota vuodessa. Turpeen ja muun biomassan avulla tähän voitaisiin jopa päästä, mutta millä korvataan bensiini ja voimalaitosten polttama puu, olettaen ettei tuonti ole vaihtoehto.

- nostaa bensiinin biokomponentin osuus vähintään 20 prosenttiin. Osuutta pitää kasvattaa siitä eteenpäin niin nopeasti kuin alan teknologinen läpimurto sen sallii.

- toteuttaa biopohjaisten liikennepolttoaineiden verottomuus.

- tuottaa Suomessa ainakin kotimaassa kulutettava määrä liikenteen biopolttoainetta.

- luoda biokaasun monimuotoinen tuotanto- ja jakeluverkosto, joka kykenee tuottamaan 5-10 prosenttia liikenteen polttoaineista. Julkisessa liikenteessä biokaasun käyttömahdollisuudet ovat erittäin hyvät.

- kaksinkertaistaa Suomen julkiset T&K –panokset energiasektorilla, demonstraatiohankkeet mukaan lukien, noin vajaasta 65-70 miljoonasta eurosta vuoteen 2020 mennessä. Painopistealoja ovat liikenteen uuden sukupolven biopolttoaineet, tuuli- ja aurinkoteknologia, turpeen käytön uudet mahdollisuudet, biologistiikka sekä hajautettu sähkön- ja lämmöntuotanto.


Tutkimusta kannatetaan ehdottomasti, vielä kun geoterminen energia otettaisiin joukkoon mukaan.

Kaiken kaikkiaan ihan hyvä lista, jolla on oikea suunta (eroon fossiilisista) ja ennen kaikkea konkreettisia toimia, miten asiassa edettäisiin. Odotettavasti painopiste biopolttoaineiden edistämisessä, turve mukaanlukien.


SDP


Sosialidemokraatit haluavat

- Luoda ympäristöaloille tuhansia uusia työpaikkoja
- Säätää Suomeen ilmastolain
- Parantaa asumisen energiatehokkuutta ja panostaa joukkoliikenteeseen
- Kannustaa teollisuutta tekemään energiaa säästäviä investointeja
- Turvata uhanalaisten eläin- ja kasvilajien tulevaisuuden
- Suojella Itämerta ja muita vesistöjä
- Säilyttää itsenäisen ja vahvan ympäristöministeriön sekä tukea ympäristötyötä tekeviä järjestöjä


Hohhoijaa. Onko tämä todella paras lista minkä löysin / SDP sai aikaan? Kuka ei haluaisi edellä mainittuja asioita? Jos SDP haluaa erottua edukseen joukosta, niin ei sitä ainakaan näin tehdä.


Vihreät


Vihreillä on joka vaalipiirille oma vaaliohjelma, puolueella on kuitenkin oma Ilmasto- ja energiaohjelma (2005), jonka pääpiirteet ovat.

• Kaksi kolmasosaa Suomen ilmastopäästöistä syntyy energiantuotannosta. Energiasta yli puolet tuotetaan fossiilisilla polttoaineilla ja runsas viidennes uusiutuvilla energialähteillä.

• Sähkönkulutus on yli kaksinkertaistunut kahdessa vuosikymmenessä. Suomessa on merkittävä osa energiansäästömahdollisuuksista käyttämättä.

• Teollisuuden sähkömoottorit kuluttavat koko maan sähköstä yli kolmanneksen. Taajuusmuuttajan asentaminen voi puolittaa sähkönkulutuksen.


Merkittävä pointti. Suurin osa laitteista toimii sähkömoottoreilla (sorvit, trukit, nosturit yms.).

• Kiinteistöt kuluttavat Suomessa lähes 30 % energiasta. Kulutusta voidaan vähentää 10–15 % yksinkertaisilla keinoilla, kuten lämmitysjärjestelmän säädöllä.

• Matalaenergiaratkaisuilla voidaan vähentää uusien rakennusten energiankulutusta 50–80 %. Nykyisen rakennuskannan säästöratkaisut voivat nekin alentaa kulutusta puolella.

• Enemmistöön uusista pientaloista valitaan energiaa tuhlaava sähkölämmitys. Suora sähkölämmitys voitaisiin kieltää uusissa pientaloissa, jos samalla tuettaisiin asukkaita kestävien lämmitystapojen valinnassa.

• Sähkön ja lämmön yhteistuotannossa polttoaineiden energiasisältö saadaan hyödynnettyä tehokkaasti. Yhteistuotantoa voidaan laajentaa ja nykyisten laitosten rakennusastetta korottaa selvästi.

• EU:n tavoitteena on kaksinkertaistaa uusiutuvan energian osuus nykyisestä 6:sta 12 %:iin vuoteen 2010 mennessä. Jo tällä unioni pääsisi lähelle Kioton tavoitetta.

• Tuulivoima tuotti vuonna 2004 sähköä noin 40 miljoonalle eurooppalaiselle. Määrä vastaa kymmenen 1 000 MW:n ydinvoimalan tuotantoa. Tanskassa tuulivoimalla tuotetaan viidennes ja Saksassa 6 % sähköstä.

• Tuulivoimalla tuotetaan Suomessa vasta promille sähköstä, vaikka potentiaali on valtava. Kokonaisuudessaan tuulivoiman tekninen potentiaali ylittää Suomen sähköntarpeen.

Perusvoima täytyy kuitenkin tuottaa jollakin muulla tavalla. Vesivoimaa on liian vähän ja ydinvoima ei kelpaa, joten Vihreiden valinnaksi jää käytännössä kivihiili. Biomassaa kivihiilen ja polttonesteiden korvaamiseksi on liian vähän.

• Energiakasvi ruokohelven tuotannossa on mahdollista päästä 500 000 hehtaariin, mikä tuottaisi energiaa 15 TWh.

21% Suomen peltopinta-alasta tuottaisi siis n. 4% tämän hetken energiatarpeesta 100% hyötysuhteella. Nettoenergia olisi kiva tietää.

• Puuperäisillä polttoaineilla tuotetaan viidennes maamme energiasta. Suurin lisäys voidaan saada metsähakkeesta. Hakkeen teknis-taloudellinen potentiaali on 30 TWh.

• Biokaasu soveltuu sekä liikenteen polttoaineeksi että energiantuotantoon. Jätteistä saatavan biokaasun tekninen potentiaali on 70-kertainen nykykäyttöön verrattuna.

• Lämpöpumpulla voi vähentää lämmityssähkön kulutusta 60–80 % hyödyntämällä energiaa maasta, vedestä tai ilmasta. Suomessa pumppuja on 35 000, Ruotsissa jo yli 400 000.

• Aurinkoenergian avulla voi säästää pientalossa kolmasosan lämmitysöljyn kulutuksesta.

• Vuonna 2030 vedyn osuus Pohjoismaissa voisi olla noin viidennes liikenteen energiantarpeesta.

• Jos energiantuotannon ulkoiskustannukset ympäristölle ja terveydelle otettaisiin huomioon, hiilellä ja öljyllä tuotetun sähkön hinta kaksinkertaistuisi.

• Fossiilisten polttoaineiden käyttöä energiantuotannossa on asteittain vähennettävä ja lopulta käytännössä lopetettava. Nykyään tehtävät satsaukset voivat osoittautua hukkainvestoinneiksi.

• Kestävä energiatalous on monipuolinen kokonaisuus, johon kuuluvat mm. puuenergia, biokaasu, peltoenergia, tuulivoima, lämpöpumput, vesivoima ja aurinkolämpö. Suomessa on mahdollista tehostaa energiataloutta merkittävästi ja kattaa loppu energiantarve uusiutuvilla.

Perusvoiman tarve on mielestäni Vihreiden Akilleen kantapää. Nykyisellä teknisellä tietämyksellä perusvoima voidaan tuottaa ydin- tai vesivoimalla tai fossiilisilla polttoaineilla. Ydinvoimaa Vihreät tunnetusti vastustavat. Vesivoimaa voidaan merkittävästi - joskaan ei ratkaisevasti - lisätä vain Lapin tekoaltailla, joita Vihreät vastustavat myös. Jäljelle jää hiili, öljy ja maakaasu, joista jälkimmäiset ovat kovin kalliita. Biomassaa taas on Suomessa liian vähän, turve kun ei kelpaa myöskään.

Energiansäästö on toki tavoiteltavaa.


Perussuomalaiset


Perussuomalaisten vaaliohjelmassa on sivun mittainen osio pyhitetty energiapolitiikalle. Hieman tiivistettynä:

- Perussuomalaisten mielestä Suomi tarvitsee monipuolista energiapolitiikkaa, joka pitkällä tähtäyksellä perustuisi omavaraisuuteen. Ydinvoiman rinnalla kehitetään uusiutuvia energialähteitä hyödyntävää energiatuotantoa etenkin lämmöntuotannossa.

- Energiaratkaisuja tehtäessä on aina pyrittävä huomioimaan energian kotimaisuusaste eli esimerkiksi tukipolitiikassa ei saa olla sijaa suomalaisten keskinäiselle kateudelle.

- Tällä hetkellä valtaosa uusituvasta energiastamme tuotetaan metsäteollisuuden sivutuotteena, ja jatkossakin on huomioitava, ettei teollisuuskäyttöön soveltuvaa puuta aleta polttaa, vaan haetaan sille jalostusarvoa.

- Biokaasun tuottamisen mahdollisuuksia ei ole toistaiseksi Suomessa juurikaan hyödynnetty, mikä haittaa erityisesti maaseutua, jossa biokaasua voitaisiin tuottaa muun maatalouden ohessa merkittävä määrä jo pelkästään maatalousjätteistä.

- Käytännössä biokaasun suurin käyttöpotentiaali olisi liikenteessä, jossa Suomen on pyrittävä lähivuosikymmeninä irtautumaan öljyriippuvuudesta. Öljyn maailmanmarkkinahinta tulee nousemaan merkittävästi, ja varautuminen siihen on aloitettava nopeasti.

- Suomessa on merkittävät metsävarat, joiden avulla voidaan tuottaa biokaasua ja turpeen käytön mahdollisuudet piilevät turpeen jalostamisessa dieseliksi. Turvetuotannossa on kuitenkin aina tarkkaan huomioitava mahdolliset riskit, jotka siihen paikallisesti liittyvät.

- Energiansäästäminen on huomioitava erityisesti korjausrakentamisen yhteydessä eli energiatehokkuuskorjaukset tulee tehdä samalla muun korjausrakentamisen kanssa. Energiatehokkuuden edistämisessä on huomioitava puurakentaminen.

- Jätteiden kierrätys mahdollistaa monta asiaa ja varsinkin muovijätteistä olisi jalostettavissa dieseliä jätteiden polttamisen sijaan. Biokaasutuksen avulla jätteistä saadaan sekä energiaa että lannoitteita toisin kuin polttamalla ne. Siksi polttolaitoksia rakennettaessa on tarkasti laskettava, mikä on kokonaistaloudellisesti kannattavin vaihtoehto jätepolitiikassa.

Painopiste siis omavaraisuuden lisäämisessä, keinoista erityisesti biokaasusta puhutaan, muttei juurikaan tarjota konkreettisia toimia.

Vasemmistoliitto


Vasemmistoliiton vaaliohjelmassa ei ole omaa osuutta energia-asioille. Asiaan liittyviä otteita:

- Julkisesta liikenteestä tulee tehdä haluttu liikkumismuoto ja vaihtoehto yksityisautoilulle laatua ja luotettavuutta lisäämällä, lippujen hintoja alentamalla ja vuorojen määrää kasvattamalla. Tähän suuntaan edetään korottamalla valtion joukkoliikennetukea.

Kaupunkien välistä liikennettä pitää siirtää määrätietoisesti juniin. Suurimpien kaupunkien sisäisen liikenteen tulee perustua raideliikenteen ja kevyenliikenteen yhdistämiseen. Rataverkosta pitää tehdä ensisijainen väline myös tavaraliikenteeseen. Tämä edellyttää suuria investointeja uusiin ratayhteyksiin ja peruskorjaukseen. Alueilla, joille raideyhteyksien rakentaminen ei ole järkevää, pitää turvata toimiva linja-autoliikenne.

- YDINVOIMAA EI TULE RAKENTAA LISÄÄ.

- Asumisen hiilidioksidipäästöt tuottavat kolmanneksen päästöistä. Valtion on tuettava ympäristöystävällistä korjaus- ja uudisrakentamista. Asumisneuvonta on säädettävä laissa kuntien tehtäväksi ja rahoitettava valtion varoin.

RKP


Rikkaamman Suomen puolesta

Haluamme:

- että tulevaisuudessa yhä suurempi osuus liikenteestä
kulkee raiteilla

- vaikuttaa siihen, että saamme laajan, kansainvälisen
ja juridisesti sitovan ilmastosopimuksen

- tehdä ympäristöteknologiasta kansallisen, tietointensiivisen
kasvualan


Kristillisdemokraatit


Vaaliohjelma

- Maatalousyrittäjyyttä laajennetaan energiayrittäjyyteen. Energiaomavaraisuusratkaisut voivat rakentua esim. biolaitoksen tai pienen CHP-voimalan varaan ja tällaisten suunnitteluun, markkinoille tuomiseen ja käyttöönottoon tulee kannustaa.

- Suositeltavin energiamuoto on energian säästö. Suomen oman energiatuotannon tulee olla monipuolista, hajautettua, omavaraista ja kilpailukykyistä. Päämääränämme on energiajärjestelmä, joka minimoi ympäristökuormitusta ja turvaa kestävän energiatuotannon. Siinä tutkimustyö ja tuotekehitys ovat avainasemassa. Ympäristötehokkaalla tekniikalla on hyvät edellytykset kasvattaa myös vientiä kansainvälisten ympäristövelvoitteiden lisääntyessä.

- Biovoimasta luodaan kilpailuvaltti Suomelle. Tarvitsemme voimakkaita panostuksia uusiutuvaan kotimaiseen energiaan. Biovoima on kotimaista, työllistävää energiaa, jonka aluepoliittiset vaikutukset voivat olla tulevaisuudessa merkittäviä.

- Uusien ja vanhojen rakennusten energiatehokkuutta parannetaan harkitusti huomioon ottaen mm. sisäilman laatu ja huolto. Sähkön ja lämmön yhteistuotannossa syntyvää kaukolämpöä tulee käyttää ja suosia (siellä missä infrastruktuuri on jo olemassa). Esimerkiksi ilmalämpöpumput, maalämpö, tuulivoima, aurinkovoima ja paikalliset biovoimalat (metsäenergia, biokaasu) täydentävät haja-asutusalueilla

- Tuulivoiman rakentaminen toteutetaan tuulipuistoina hyvin valituille paikoille, joissa voimaloiden aiheuttamat haitat ovat mahdollisimman pienet.

- Älykkäät sähkönsiirtoverkot ja ajantasainen mittaus mahdollistavat uudet energiansäästöön kannustavat hinnoittelumallit, kulutushuippujen tasaamisen ja pientuottajan osallistumisen sähkömarkkinoille.

- Liikennettä siirretään raiteille yhä enemmän. Raideverkostossa osoitetaan nopeimmat panostukset rataverkon kunnostustarpeisiin ja pääradan välityskyvyn kasvattamiseen. Maaliikenteessä panostetaan polttokennoautojen, sähköautojen ja vähäkulutuksisten, biopolttoaineita käyttävien ja hybridiautojen käyttöönottoon. Kaikissa uusissa liikenneratkaisuissa huomioidaan infrastruktuurin ja käytön suhde siten, että pyritään mahdollisimman keveisiin ja muunneltaviin ratkaisuihin.

- Valtion suora joukkoliikennetuki ulotetaan useammille paikkakunnille sujuvan joukkoliikenteen ja ekologisten tavoitteiden saavuttamiseksi.

2. maaliskuuta 2011

Open Source Ecology

Olen noin vuoden päivät seuraillut Open Source Ecology -nimellä kulkevaa projektia. Projektin tavoitteena on suunnitella, rakentaa ja tuotteistaa ns. Global Village Construction Set - GVCS. GVCS:ää kuvaillaan "tosielämän lego-setiksi", jolla voi rakentaa ja ylläpitää itsenäisiä off-the-grid -yhteisöjä.

Settiin kuuluu 50 erilaista konetta, joista tällä hetkellä on vain "tiilipuristin" tuotteistettu. Tämän lisäksi 8 koneen prototyypit ovat valmiina, mukaan lukien mm. open source traktori.



Marcin Jakubowski on työskennellyt projektin parissa farmillaan nyt 4 vuoden ajan. Talven hän on käsittääkseni kiertämässä ympäri Yhdysvaltoja verkostoitumassa vastaavien projektien kanssa sekä promootiohommissa. Marcin palannee farmilleen kevään tullessa, jolloin projektin kehittymistä pääsee taas seuraamaan.



Pidemmittä puheitta, projektiin pääsee tutustumaan tarkemmin täältä: Open Source Ecology

PS. Saudi-Arabian pörssi laskenut maanantaista 10%, mellakkaindikaattori?

LED valot kotiin ja toimistolle
LED valot Nettohintaan kuluttaja- ja yritysasiakkaille!

25. helmikuuta 2011

Federal Reserve levottomuuksien taustalla?

Yhdysvallat on pitkälti konkurssikypsä valtio. Valtionvelka ja "rahoittamattomat lupaukset" (eläkkeet, terveydenhuolto yms.) huitelevat tähtitieteellisissä luvuissa, joita ei millään pystytä maksamaan, varsinkaan näin öljyhuipun aikakaudella. Chris Martensonin Crash Coursen kakkososiossa tästä lisää.

Heille jää kaksi vaihtoehtoa:
  1. Suora konkurssi
  2. Inflaatio
Velat siis joko jätetään suoraan maksamatta tai sitten ne maksetaan esimerkiksi tällaisilla seteleillä:


Poliittisesti mukavampi vaihtoehto lienee jälkimmäinen. Lupaukset tulee pidettyä, kun kaikki miljardit maksetaan sopimusten mukaan. Velkojille harmillisesti kyseisillä miljardeilla on huomattavasti aiottua surkeampi ostovoima. Muun muassa tästä syystä inflaatiosta tulee jenkkijohdolle tavoiteltava asia. Kuvaan astuu Ben Bernanke painokoneineen.


Kvantitatiivinen kevennys


Kvantitatiivinen kevennys on hieno termi rahan painamiselle. "Money printing" kun särähtää hieman enemmän median ja tavallisen kansan korvaan. Virallisena tavoitteena on taistella deflaatiota vastaan sekä luoda työpaikkoja inflaation kautta. (Epävirallisesti helpottaa velkatilannetta?)


Federal Reserve siis ostaa USA:n velkakirjoja, mutta ei suoraan valtiovarainministeriöltä (oikea suomennos?) vaan suurilta pankeilta. Fed myös kertoo etukäteen oston kohteet ja ajankohdan. Pankit voivat sitten helposti ostaa halvalla ja myydä kalliilla vailla mitään riskiä. Tällä systeemillä saadaan kätevästi luotua uutta rahaa, tuettua pankkeja ja velkakirjoille menekkiä.

Tämä uusi raha on lähtenyt etsimään itselleen tuottavinta kohdetta. Rahaa on valunut erityisesti kehittyville markkinoille luoden osake- ja asuntokuplia. Osa on mennyt Dow Jones -indeksin levitoimiseen yli 12000 pisteen. Myös raaka-aineilla spekulointiin rahaa on löytynyt.


Rahan luonti ei ole vaurauden luontia


Vaurautta ei voi kuitenkaan luoda painokoneilla, mutta sitä voidaan niillä siirtää. Uusi raha saa arvonsa jo olemassa olevasta rahasta. Fedin luoma raha saa siis arvonsa tavallisten ihmisten lompakoista. Tämä näkyy elämisen kallistumisena; vaikka lompakossa oleva satalappunen on edelleen satalappunen, sillä ei saa enää yhtä paljoa ostettua mm. ruoan hinnan noustessa. Ostovoima valuu uuden rahan hallitsijoille.

Quantitative easing on siis osittain myös tulonsiirto tavallisilta ihmisiltä pankeille (taas). Toisin kuin parin vuoden takaiset bail out -rahat, tämä tulonsiirto on "naamioitu". Tämä ei myöskään tällä kertaa kosketa pelkästään yhdysvaltojen veronmaksajia, vaan kaikkia. Varsinkin ne, jotka elävät kädestä suuhun ovat ahtaalla.

"The World Bank said recent food price hikes have pushed about 44 million people into extreme poverty"

Tuloksena on siis köyhimpien köyhtyminen, kaksi valmista vallankumousta sekä meneillään olevia levottomuuksia ympäri maailmaa. Ruoan hintojen nousuun on toki muitakin syitä, mutta kvantitatiivinen kevennys lienee yksi merkittävimmistä.

Vuodesta 2011 on tulossa näillä näkymin erittäin sekasortoinen. Mitä tapahtuu, jos esimerkiksi Kiinassa tai Pakistanissa alkaa samanlaiset mellakat?

Wary of Egypt Unrest, China Censors Web - NY Times 31.1.2011


16. helmikuuta 2011

Pelastus ydinvoimassa?

Muissa suomalaisissa energia-alan blogeissa on viime aikoina puhuttu paljon 4. sukupolven ydinreaktoreista. Tätä kautta itsekin tutustuin asiaan vasta hiljattain. Erityisen lupaavalta vaikuttaa Integral Fast Reactor - IFR. Hyviä puolia löytyy useita.

Nykyisiin reaktoreihin uraani täytyy rikastaa eli polttoainekelpoisen isotooppi U235:n osuus täytyy nostaa tietylle tasolle, jotta ketjureaktio saadaan aikaan. Luonnon uraanista alle prosentti on U235:tä, loput U238:aa. IFR on hyötöreaktori eli se tavallaan itse rikastaa polttoaineensa luonnon uraanista. Osa stabiilista U238:sta muuttuu hyötöreaktorissa fissiiliksi plutoniumin isotoopiksi, joka haljetessaan tuottaa energiaa. Toisin sanoen käyttökelpoiset uraanivarat satakertaistuisivat IFR:n myötä tai käänteisesti - polttoaineen kulutus reaktoreissa vähenee 99%:lla. Pelkästään nykyiset ydinjätteet  ja -asemateriaalit riittäisivät pyörittämään IFR-laitoksia mainiosti.

Reaktoriin kertyvät fissiotuotteet erotetaan käyttökelpoisesta polttoaineesta ns. pyroprocessing -menetelmällä reaktorin ohessa olevassa laitoksessa. Käyttökelpoinen polttoaine kerätään jätteen seasta talteen ja palautetaan reaktoriin. Jäljelle jäävät jätteet ovat radioaktiivisia vain 300 vuotta (vrt. nykyiset jätteet säteilevät satoja tuhansia vuosia).

Reaktori on myös suhteellisen turvallinen. Testilaitoksen jäähdytysjärjestelmä suljettiin eräässä kokeessa kokonaan, mutta kohonnut lämpötila johti vain ketjureaktion loppumiseen. Nykyisissä laitoksissa jäähdytyksen lopettaminen johtaisi reaktorin osittaiseen sulamiseen.

Lisää IFR:stä ja ydinvoimasta voi (ja kannattaa) lukea mm. näistä linkeistä:

http://planeetta.wordpress.com/2010/04/23/ydinvoimassa-viela-paljon-kehitettavaa/
http://planeetta.wordpress.com/2010/10/13/ifr-historiaa-vai-tulevaisuus/
http://yyyy.puheenvuoro.uusisuomi.fi/

Aiheeseen täytyy myös allekirjoittaneen tutustua enemmän.

Bill Clinton lopetti IFR-projektin vuonna 1994 "säästösyistä". Todellisuudessa projektin läpivieminen olisi maksanut vähemmän kuin projektin keskeyttäminen. Tämä varsin lupaava tekniikka ammuttiin siis alas poliittisista syistä (öljy-, kaasu- ja hiiliteollisuuden lobbaus?).

Ydinvoimaan liittyy paljon pelkoa, joka suurilta osin on aiheetonta, suorastaan valheellisen propagandan tulosta: GreenPeace valehtelee ydinvoiman vaaroista - Gaia-blogi. Ydinvoima on tilastojen valossa yksi turvallisimmista tavoista tuottaa energiaa. Hyvä vertaus on henkilöautot vs. lentokoneet; todennäköisyys kuolla lento-onnettomuudessa on paljon pienempi kuin auto-onnettomuudessa kuoleminen, silti lentämistä pelätään enemmän.

Näin öljyhuipun aikakaudella tällaista teknologiaa ei olisi varaa jättää käyttämättä, varsinkin jos IFR todella on niin lupaava kuin miltä se kuulostaa.


11. helmikuuta 2011

Ruoan hintoja tammikuulta

Kirjoittelin tuossa tammikuun loppupuolella ruoka-aineiden joulukuun ennätyshinnoista. Sen jälkeen on Egyptissä saatu seuraava vallankumous juuri päätökseen. Vallankumousaalto näyttää kartalla liikkuvan lännestä itään, niinpä seuraavana olisikin sitten vuorossa Jordania tai Saudi-Arabia. No, tuskinpa sentään näin.

Samalla kun mellakat ovat liikkuneet itään, niin hinnat ovat jatkaneet matkaansa koilliseen. FAO:n ruoan hinta -indeksi nousi tammikuussa 3,4%.

indexmundi.com

Uutiset Kiinasta eivät auta yhtään:

China’s drought threatens wheat harvest - MarketWatch 9.2.2011

Jo hinnoiteltu(?):

Corn Imports by China May Advance Fivefold to Record Next Year, Group Says - Bloomberg 16.12.2010

Nousevat raaka-aineiden hinnat ovat alkaneet näkyä myös yritysten kukkarossa:

H&M profits hit by higher cotton price - BBC 27.1.2011

Whirlpool profit falls short; eyes price hikes - Reuters 2.2.2011

"World's top appliance maker Whirlpool Corp is raising prices of its goods this year to combat rising costs of materials like steel, plastics and paint, echoing the sentiment from smaller Swedish rival Electrolux."

More manufacturers warn of rising input costs - Reuters 1.2.2011

9. helmikuuta 2011

WikiLeaks: Saudi-Arabia liioitellut öljyvarantonsa 40%:lla

WikiLeaks cables: Saudi Arabia cannot pump enough oil to keep a lid on prices - Guardian 8.2.2011

Saudi Aramcon (SA:n öljymonopoli) entinen etsintätoimien johtaja Sadad al-Husseini on siis näiden vuodettujen asiakirjojen mukaan todennut, että Saudi-Arabian 716 Gb reserveissä on 40% ilmaa. Kyseessä on siis kokonaisreservit, joista kaikkea ei muutenkaan saataisi käyttöön. Saudi-Arabian todistetut reservit ovat noin 260 Gb.

"Al-Husseini disagrees with this analysis, believing Aramco's reserves are overstated by as much as 300bn barrels. In his view once 50% of original proven reserves has been reached … a steady output in decline will ensue and no amount of effort will be able to stop it. He believes that what will result is a plateau in total output that will last approximately 15 years followed by decreasing output."


Saudi-Arabia -skenaario


Eli tuotantoa ei pystytä enää lisäämään, kun tuosta 260 gigabarrelista on pumpattu puolet ylös. BP Statistical Review of World Energy 2010:n mukaan Saudi-Arabian tuotanto on näyttänyt vuodesta 1965 lähtien tältä:


Jolloin kumulatiivinen tuotanto näyttäisi tältä:


Kuvassa punaisella Al-Husseinin mainitsema 130 Gb piste, jonka jälkeen tuotantoa ei pystytä lisäämään. Se näytettäisiin siis saavutettavan tänä vuonna. Täytyy tosin huomioida, että vuotta 1965 edeltävä tuotanto ei ole kuvaajassa mukana, joten todennäköisesti punainen viiva on jo ylitetty.

Oletaan siis, että Al-Husseinin mainitsema "15 vuoden tasanne" on jo alkanut, jonka jälkeen tuotanto kääntyisi nopeaan 3% vuosittaiseen laskuun vuonna 2025. Oletetaan tasanteen pysyvän n. 10 Mb/d kohdalla.

Saudi Arabia Gas, Oil Consumption Growing Faster Than Ecomomy, Population - Bloomberg 26.9.2010

Saudi Arabia Warns That Rocketing Domestic Oil Demand Could Slash Its Export Capacity - Business Insider 28.4.2010

Saudi-Arabian oma kaasun- ja öljynkulutus kasvaa kovasti, uutisen mukaan viimeiset viisi vuotta 5,9% vauhtia. Heitetään tästä tulevien vuosien keskimääräiseksi kulutuksen kasvuksi 4% (mutu-menetelmällä, of course). Tällöin tuotanto ja kulutus näyttäisi tältä:


Jolloin taas vienti näyttäisi tältä:


Skenaarion mukaan Saudi-Arabian öljynvienti olisi siis jo nähnyt huippunsa, joka ei lupaa hyvää Saudi-Arabian ollessa maailman suurin öljynviejämaa (EIA, 2009).

  1. Saudi-Arabia - 7,3 Mb/d
  2. Venäjä - 7,2 Mb/d
  3. Iran - 2,5 Mb/d
Maailman koko öljynvienti oli huipussaan vuonna 2005, tätä huippua ei ole vielä ohitettu, eikä ohitetakaan mikäli Saudi-Arabian vienti todellakin kääntyy pysyvään laskuun.

Trends in World Oil Supply/Consumption and Net Exports/Imports - The Oil Drum 28.9.2010

Elämme kovia aikoja, ystävä hyvä.

8. helmikuuta 2011

Kirja: The Lights In The Tunnel - Martin Ford

Eräs nykymaailmamme muokkaavista eksponentiaalisista ilmiöistä on tietokoneiden laskentatehon kasvu. Mooren lain mukaan transistoreiden määrä lukumikropiireissä tuplaantuu 2 vuoden välein. Laki on pitänyt suurin piirtein paikkansa jo lähes 50 vuoden ajan. Tietokoneiden tehon ohella myös robotiikka ja kaikki muukin teknologia on kehittynyt suurin harppauksin. Miten tämä sitten vaikuttaa yhteiskuntaamme ja erityisesti työllisyyteen nyt ja tulevaisuudessa? Tätä asiaa pohtii Martin Ford kirjassaan The Lights In The Tunnel.

Teknologian kehitys mahdollistaa yhä useampien töiden automatisoinnin. Trendi on ollut nähtävillä teollisen vallankumouksen alusta alkaen. Pääosa ihmisten töistä oli ensin maataloudessa, sitten teollisuudessa ja nyt palvelusektorilla. Siirtyminen teollisuudesta palvelualalle on tapahtunut parin viime vuosikymmenen aikana, osittain automaation ja osittain globalisaation vuoksi. Mitä tapahtuu, kun palvelusektoria aletaan automatisoida myös? Onko se kuinka todennäköistä?

Ford tulee kirjassaan siihen tulokseen, että myös palvelusektorin automatisointi suurimmilta osin on erittäin todennäköistä lähitulevaisuudessa. Otetaan esimerkiksi USA:n kaksi suurinta ammattiryhmää (2006): vähittäismyyjät ja kassatyöntekijät, näissä kahdessa ammatissa työskentelee 6% työvoimasta. Näiden työllisyyttä uhkaa mm. "itsepalveluostaminen", josta löytyy muutamia omakohtaisiakin esimerkkejä:

  • Nettikaupat
  • Kylmäasemilta voit ostaa bensiiniä
  • Ikean itsepalvelukassat
  • Kirjaston itsepalvelukassat
  • Laskut voit maksaa netissä
  • Rahaa voit nostaa Otto-automaatista
  • Kahvia, limua, patukoita yms. voit ostaa automaatista

Teknologian kehittyessä tulee piste, jolloin automaattisesta kassasta tulee kannattavampi kuin kassaneidin palkoilla pitämisestä, eikä tähän välttämättä mene edes montaa vuotta.

Automaattinen kyläkauppa avautuu - ESS.fi 7.7.2009

Tämä trendi tulee koskettamaan myös korkeasti koulutettuja ihmisiä, esimerkiksi radiologin työ lienee helpommin automatisoitavissa kuin vaikkapa talonmiehen työ. Suuremman palkan johdosta siihen on yrityksillä myös suurempi motivaatio.

Mikäli suurin osa työpaikoista joutuisi automaation uhriksi, ei nykyinen talousjärjestelmä kestäisi siitä seuraavaa massatyöttömyyttä. Massatyöttömyyden johdosta suurin osa kuluttajien ostovoimasta katoaisi ja tätä kautta myös yrityksille kävisi ennen pitkää huonosti.

Kuluttajien ostovoima täytyisi säilyttää jollain muulla tapaa. Vaihtoehdoksi Ford tarjoaa yrityksiltä perittävää veroa, jolla osittain korvattaisiin yritysten palkkamenot. Vero siirrettäisiin suoraan kuluttajien taskuun, jolloin ostovoima säilyisi ja syklinen kulutus jatkuisi. Tällaisen mallin toteutumisesta globaalissa mittakaavassa voi sitten olla montaa mieltä, mutta täytyyhän vaihtoehtoja miettiä jos vanha systeemi ei toimi.

Ford ei pohdi, miten tuleva energiakriisi vaikuttaa automaation kehittymiseen, joskin mainitsee asian pariin otteeseen. Kuitenkin mielenkiintoisia pohdintoja ja havaintoja eräästä maailmaamme mullistavasta eksponentiaalisesta ilmiöstä.

Paperiversion voi tilata Bookplussalta (affiliate): Tästä

Ilmaisen pdf-version saa täältä: http://www.thelightsinthetunnel.com/LIGHTSTUNNEL.PDF