1. joulukuuta 2010

Suomen omavaraisuus energian suhteen

Öljyhuipun saapuessa emme enää voi luottaa siihen, että meille tuodaan öljyä ja muita raaka-aineita samaan malliin kuin tähän asti. Öljyn vientiä syödään kahdesta suunnasta, kun tuotantomaa on oman huippunsa ohittanut: oma kulutus kasvaa ja oma tuotanto pienenee. Niinpä entisestä viejämaasta saattaa nopeastikin tulla tuojamaa. Tämän tapahtuessa tarpeeksi usealle maalle syntyy tilanne, jossa kaikille ei öljyä yksinkertaisesti riitä, jotkut jäävät ilman. Suomi on painoarvoltaan pieni maa kaukana kaikesta. Suurin osa Suomen öljystä tulee Venäjältä, mitä jos Venäjän jäljellä olevien öljyjen perässä ovat myös esim. Saksa ja Kiina? Suomi jäisi näiden jättien taistossa hyvin nopeasti jalkoihin. Öljy ei maailmasta lopu, mutta paikallisesti se on mahdollista viennin tyrehtyessä.

Aika kärjistettyä, mutta silti on hyvä miettiä onko meillä "Plan-B" sen varalta, jos öljyntuonti loppuisi kuin seinään.

Suomen energian kokonaiskulutus:



2003 2005 2007 2009 % (-09)
Öljy 375 363 361 334 25,1
Puupolttoaineet 288 281 302 262 19,7
Ydinenergia 238 244 245 246 18,5
Hiili 245 130 191 154 11,6
Maakaasu 167 149 147 135 10,1
Turve 99 69 102 70 5,3
Vesivoima 34 48 50 45 3,4
Tuulivoima 0 1 1 1 0
Muut 23 27 31 41 3,1
Sähkön nettotuonti 17 61 45 44 3,3
Yhteensä 1489 1374 1477 1331 100
Uusiutuvat % 22,3 25 25,1 25,7

Yksiköt: PJ - Lähde: Tilastokeskus

Kuten taulukosta nähdään, neljännes Suomen energiasta on peräisin öljystä, joka on samalla Suomen tärkein yksittäinen energianlähde. Ulkomaisia ovat myös hiili, maakaasu, ydinenergia ja tietysti tuotu sähkö. Yhteensä nämä muodostavat liki 70% Suomen energiasta. Omavaraisuus on siis hyvin kaukana.

Tiputtaaksemme tätä prosenttia meidän tulisi pyrkiä kaikin keinoin eroon etenkin fossiilisista energianlähteistä ja samalla lisätä kotimaista energiantuotantoa.

Kotimaiset energianlähteet


Suomella on uraania omiin tarpeisiinsa maaperässä, mutta keinoja sen rikastamiseksi ei kotimaasta toistaiseksi löydy. Lisäksi kun otetaan huomioon ydinvoiman mörköaspekti, niin ydinenergian kotimaistaminen ei vaikuta kovin todennäköiseltä. Ehdottoman pakon edessä tämä olisi kuitenkin mahdollista toteuttaa. Taannoisen ydinvoimapäätöksen ja mahdollisen kotimaisen uraanin myötä saataisiin omavaraisuutta nostettua merkittävästi.

Risupaketin myötä myös puunpolttoa lisätään tuntuvasti tulevina vuosina. Puun EROEI:stä en ole varma, mutta kovin korkea se ei ole. Kotimaista energiaa joka tapauksessa. Puun lisäksi Suomen luonnosta löytyy myös turvetta, joka ydinvoiman tavoin on kiistanalainen aihe. Turpeentuotannon kielteiset ympäristövaikutukset ovat kuitenkin esim. öljyonnettomuuksiin verrattuna pieniä. Ongelmana onkin että vaikutukset nähdään omassa mökkijärvessä eikä televisiossa Meksikonlahdella. Mahdollisuuksia kuitenkin olisi tuontienergian osuuden pienentämiseksi.

Suurin osa Suomen vesivoimapotentiaalista on jo käytössä. Vuotoksen - jälleen kiistanalainen - valjastaminen on ainoa tapa jolla vesivoimaa voidaan merkittävästi lisätä. Sillä ei kuitenkaan kovin suurta vaikutusta saada aikaan. Tuulivoima on EROEI:ltään suhteellisen hyvä vaihtoehto, se on myös helpohko ottaa käyttöön. Suomi on kuitenkin suhteellisen tuuleton maa. Lisäksi tuulen vaihtelevasta luonteesta johtuen sillä ei voida kovin suurta osaa Suomen sähköstä tuottaa. Kaikki mahdollinen potentiaali kannattaa kuitenkin ottaa käyttöön.

Liikenne


Sähköntuotantoa ongelmallisempi asia on, että lähes kaikki liikenne kulkee öljyllä. Aiemmissa kirjotuksissani totesin, ettei autoliikenteen energianlähteeksi löydy oikein mitään muuta kuin öljy. Ongelma onkin, voidaanko sähköntuotantoa ja muuta infrastruktuuria ylläpitää, jos autoliikenne on vaikeuksissa? Pyöriikö ydinvoimalat, puunpolttolaitokset ja muut, jos liikenne ei toimi. Pystytäänkö kutistuva logistinen kapasiteetti ohjaamaan muun energiantuotannon ylläpitoon. Toivottavasti, sillä muuten koko energiainfrastruktuuri uhkaa romahtaa.

Raideliikenteen lisääminen ja kunnossapito on tässä mielessä elintärkeää. Länsimetro ja kehärata ovat hyviä alkuja.

Energiansäästö


Miten öljyhuippu vaikuttaa sademetsien viidakkokansoihin? Ei mitenkään, koska he eivät kuluta juurikaan energiaa. Niinpä energiansäästö on myös keino vähentää riippuvaisuutta (ulkomaisesta) energiasta ja näin vähentää myös haavoittuvaisuutta öljyhuipulle. Säästämistä voit harjoittaa yksilötasolla ja aloittaa nyt. Energiansäästö näkyy lopulta myös lompakossasi. Kukkarolla äänestäminen on myös yleensä parempi tapa vaikuttaa, kuin vaaliuurnilla käyminen.

Suomen omavaraiseksi saaminen ei onnistu ilman energiansäästöä, ulkomaisen energian osuus on liian suuri korvattavaksi yksistään kotimaisella tuotannolla. Tulevaisuudessa tulemme käyttämään vähemmän energiaa, joko teemme sen vapaaehtoisesti nyt tai olosuhteiden pakosta myöhemmin. Meillä on vielä aikaa pohtia ja  päättää mistä karsimme, mutta se aika käy koko ajan lyhyemmäksi.

Ei kommentteja:

Lähetä kommentti