Heille jää kaksi vaihtoehtoa:
- Suora konkurssi
- Inflaatio
Poliittisesti mukavampi vaihtoehto lienee jälkimmäinen. Lupaukset tulee pidettyä, kun kaikki miljardit maksetaan sopimusten mukaan. Velkojille harmillisesti kyseisillä miljardeilla on huomattavasti aiottua surkeampi ostovoima. Muun muassa tästä syystä inflaatiosta tulee jenkkijohdolle tavoiteltava asia. Kuvaan astuu Ben Bernanke painokoneineen.
Kvantitatiivinen kevennys
Kvantitatiivinen kevennys on hieno termi rahan painamiselle. "Money printing" kun särähtää hieman enemmän median ja tavallisen kansan korvaan. Virallisena tavoitteena on taistella deflaatiota vastaan sekä luoda työpaikkoja inflaation kautta. (Epävirallisesti helpottaa velkatilannetta?)
Federal Reserve siis ostaa USA:n velkakirjoja, mutta ei suoraan valtiovarainministeriöltä (oikea suomennos?) vaan suurilta pankeilta. Fed myös kertoo etukäteen oston kohteet ja ajankohdan. Pankit voivat sitten helposti ostaa halvalla ja myydä kalliilla vailla mitään riskiä. Tällä systeemillä saadaan kätevästi luotua uutta rahaa, tuettua pankkeja ja velkakirjoille menekkiä.
Tämä uusi raha on lähtenyt etsimään itselleen tuottavinta kohdetta. Rahaa on valunut erityisesti kehittyville markkinoille luoden osake- ja asuntokuplia. Osa on mennyt Dow Jones -indeksin levitoimiseen yli 12000 pisteen. Myös raaka-aineilla spekulointiin rahaa on löytynyt.
Rahan luonti ei ole vaurauden luontia
Vaurautta ei voi kuitenkaan luoda painokoneilla, mutta sitä voidaan niillä siirtää. Uusi raha saa arvonsa jo olemassa olevasta rahasta. Fedin luoma raha saa siis arvonsa tavallisten ihmisten lompakoista. Tämä näkyy elämisen kallistumisena; vaikka lompakossa oleva satalappunen on edelleen satalappunen, sillä ei saa enää yhtä paljoa ostettua mm. ruoan hinnan noustessa. Ostovoima valuu uuden rahan hallitsijoille.
Quantitative easing on siis osittain myös tulonsiirto tavallisilta ihmisiltä pankeille (taas). Toisin kuin parin vuoden takaiset bail out -rahat, tämä tulonsiirto on "naamioitu". Tämä ei myöskään tällä kertaa kosketa pelkästään yhdysvaltojen veronmaksajia, vaan kaikkia. Varsinkin ne, jotka elävät kädestä suuhun ovat ahtaalla.
"The World Bank said recent food price hikes have pushed about 44 million people into extreme poverty"
Tuloksena on siis köyhimpien köyhtyminen, kaksi valmista vallankumousta sekä meneillään olevia levottomuuksia ympäri maailmaa. Ruoan hintojen nousuun on toki muitakin syitä, mutta kvantitatiivinen kevennys lienee yksi merkittävimmistä.
Vuodesta 2011 on tulossa näillä näkymin erittäin sekasortoinen. Mitä tapahtuu, jos esimerkiksi Kiinassa tai Pakistanissa alkaa samanlaiset mellakat?
Wary of Egypt Unrest, China Censors Web - NY Times 31.1.2011
Ei kommentteja:
Lähetä kommentti