Hinta
Markkinatalouden peruslain mukaan tuotteen hinta määräytyy kysynnän ja tarjonnan mukaan. Kun tarjonta tulee tulevina vuosina kutistumaan ja kysyntä puolestaan kasvamaan, hinnan korottamiselle tulee painetta yhtälön molemmilta puolilta. Tästä saatiin esimakua vuonna 2008, kun barrelin hinta kohosi uuteen ennätykseensä lähes 150 dollariin. Seurauksena maailmanlaajuinen finanssikriisi. Finanssikriisi lähti liikkeelle, kun maksukyvyltään heikoille amerikkalaisille tarjottiin ns. subprime-lainoja, jotka sitten jäivät maksamatta ja asuntomarkkinat romahtivat. Miksi ne sitten jäivät maksamatta? Lainoja ei tietysti alunperinkään olisi pitänyt tarjota selvästi epäsopiville asiakkaille, mutta olisiko myös öljynhinnalla ollut osuutta asiaan? Mielestäni kyllä.
Öljyä käytetään lähes kaikessa taloudellisessa toiminnassa. Hinnan noustessa yritysten ja kotitalouksien kustannukset nousevat. Autoilu kallistuu, ruoka kallistuu jne. Käytettävissä olevasta pääomasta menee suurempi osa energiakustannuksiin. Jos pääomaa ei alunperinkään juuri ollut, niin saattaa esim. asuntolainat jäädä maksamatta.
Ruoka
Jokaista ruoassa olevaa kaloria kohti käytetään 10 kaloria fossiilista energiaa. Lannoitteet ja hyönteismyrkyt tehdään fossiilisista aineista. Pelto kynnetään, kasvit istutetaan ja korjataan öljyllä kulkevilla laitteilla. Seuraavaksi ne pakataan öljystä tehtyihin muovipaketteihin, kuskataan toiselle puolelle maapalloa rekoilla ja laivoilla. Näistä vielä suuri osa vanhenee kaupan hyllyllä ja heitetään lopulta pois.
Kun öljyn hinta nousee, tulee myös ruoan hinta nousemaan. Seuraa nälänhätää maapallon jo nälkäänäkevissä kolkissa. Ihmisten väkiluku on seitsenkertaistunut öljyajan myötä, tämä ei tule jatkumaan. Väkiluku kääntyy vääjäämättä laskuun öljyntuotannon myötä.
Samaan tapaan kuin myyräpopulaatiot ensin kasvavat metsän ollessa täynnä resursseja (ruokaa), ne romahtavat resurssien loputtua. Tämä pätee myös toisiin nisäkkäisiin - ihmisiin. Myyrien onneksi niiden tärkein resurssi on uusiutuvaa.
Talous
Kuten jo edellä totesin, talouskasvumme edellytyksenä on halpa energia. Kun se loppuu, olemme vaikeuksissa. Yrityksiltä, valtioilta ja kotitalouksilta kuluu entistä enemmän pääomaa välttämättömiin kustannuksiin. Selvimmin tämä näkyy varmasti bensan hinnan kohotessa, jos henkilöltä menee yhä enemmän rahaa töihin päästäkseen hänellä jää vähemmän muuhun käyttöön.
Kuljetuskustannuksien noustessa globalisaatio kääntyy toiseen suuntaan: lokalisaatioksi. Ei ole enää järkeä louhia rautamalmia Kanadasta, lähettää se sulattoon Yhdysvaltoihin, kuljettaa valmis teräs Kiinaan sorvattavaksi, lähettää valmis komponentti Suomeen koottavaksi ja tämän jälkeen myydä tuote Brasiliaan - ei sillä että tässä nytkään olisi mitään muuta kuin rahallista järkeä.
Ensimmäisiä oirehtijoita ovat varmasti lentofirmat. Ne ovat nyt jo vaikeuksissa eikä tulevaisuus näytä yhtään valoisammalta, pysyisin näiden osakkeista kaukana.
Nykyinen markkinatalous muistuttaa kovasti Ponzi-huijausta. Talouskasvu on välttämätön, muuten systeemi ei toimi ollenkaan. Rahanluontimekanismista johtuen taloudessa on aina enemmän velkaa kuin itse rahaa. Tästä syystä talouden on kasvettava jatkuvasti, jotta velkojen maksu onnistuisi edes jotenkin. Seurauksena on kaikenlaista pahoinvointia, jos talous ei kasva.
Rajaton kasvu rajallisella planeetalla on mahdoton yhtälö. Se mikä ei voi jatkua, ei jatku. Näyttäisi vahvasti siltä, että kasvun rajat alkavat olla näköpiirissä.
Voiko näitä rajoja sitten siirtää? Mitenkäs uusiutuvat energianlähteet? Sähköautot? Näistä lisää seuraavaksi.
Öljyhuippu - Peak Oil - Osa 1/3 - Määrä
Öljyhuippu - Peak Oil - Osa 2/3 - Laatu
Ei kommentteja:
Lähetä kommentti