Näytetään tekstit, joissa on tunniste öljy. Näytä kaikki tekstit
Näytetään tekstit, joissa on tunniste öljy. Näytä kaikki tekstit

25. marraskuuta 2010

Korvaajaehdokkaat 2/2: Biopolttoaineet ja sähköautot

Öljyhuippu on erityisen hankala liikenteen kannalta. Lähes kaikki kulkupelit käyttävät energianlähteenään öljyä. Vaihtoehtoja etsitään kuumeisesti mm. biopolttoaineista ja sähköautoista. Tekniikat ovat vielä kokeiluasteella eikä tulevaisuudenkaan näkymät kovin optimistisilta näytä.

Etanoli


Etanoli on se kemikaali oluessa ja viinissä, joka riittävästi nautittuna tuo meille hassun olon. Tämän lisäksi etanolia löytyy ensi vuoden alusta alkaen bensiinin sekoitettuna kaikilta Suomen huoltoasemilta. Uudessa E10-bensiinissä etanolia on 10%.

Etanolia valmistetaan maailmalla lähinnä Yhdysvalloissa maissista (50% maailman tuotannosta) ja Brasiliassa sokeriruo'osta (38%).

Etenkin maissista tehty etanoli on suoraan sanottuna järjetöntä. Jos kaikki USA:ssa viljelty maissi käytettäisiin etanolintuotantoon, sillä korvattaisiin n. 15% USA:n bensankulutuksesta. Maissin viljelyyn, kuljettamiseen ja muuttamiseen etanoliksi kulutetaan huimat määrät energiaa, niinpä maissietanolin EROEI on 2-0,5:1. Toisin sanoen sen tuottamiseen kulutetaan joissain tapauksissa enemmän energiaa kuin siitä saadaan. Samalla ruoaksi käytettävän maissin osuus laskee, joka johtaa ruoan hinnan nousuun. Sokeriruo'osta tehdyn etanolin EROEI on parempi, 10-8:1. Täytyy kuitenkin ottaa huomioon, että kyseinen kasvi soveltuu hyvin Brasilian ilmastoon ja EROEI on sitä huonompi, mitä huonompi ilmasto.

Etanolia voidaan myös tehdä muista kasveista, mutta tekniikka on vielä kehittymätöntä. Etanolin energiasisältö on puolet bensiinin vastaavasta, toisin sanoen etanolia pitäisi tuottaa kaksi kertaa enemmän kuin bensiiniä nyt. Siitä ei siis voi tulla bensiinin korvaajaa nykyisen kaltaisella kulutustahdilla.

Biodiesel


Biodieseliä voidaan valmistaa esim. rypsistä, soijasta tai palmyöljystä. Biodiesel kärsii samoista ongelmista kuin etanoli; sitä tuotetaan ruokakasveista, skaalautuvuus on heikko ja EROEI surkea. Jätteistä voidaan myös valmistaa biodieseliä, mutta skaala on vain liian pieni.

Paras EROEI saadaan palmuöljystä valmistetusta biodieselistä, erään laskelman mukaan 9:1. Öljypalmun viljely kuitenkin valtaa tilaa ruokakasvien viljelyltä ja - vaikka Neste Oil muuta väittääkin - sademetsiltä. Palmuöljyä käytetään enemmän - kysyntä kasvaa - tuotanto kasvaa - tuotantoon tarvittava viljelysmaa kasvaa.

Uusi idea on valmistaa biodieseliä levästä. Idea on kehittelyvaiheessa, mutta vaikuttaa suhteellisen lupaavalta. Ongelma on jälleen kerran skaala. Perinteistä öljyä tuotetaan niin valtavia määriä, että tuotannon korvaaminen lapsen kengissä olevilla ideoilla on lyhyellä aika välillä mahdotonta.

Sähköautot


Paljon hypetystä osakseen saaneet sähköautot tekevät tuloaan. Niissäkin on kuitenkin valtavia ongelmia vielä ratkottavana.

Suurin ongelmista lienee toimintasäde. Toimintasäteen surkeus johtuu akkuteknologian tasosta - siinä missä bensiinin energiatiheys on 50 MJ/kg, tämän hetken parhaimpien akkujen energiatiheys on 0,5 MJ/kg. Tarvitaan siis sata kiloa akkuja yhden bensiinikilon korvaamiseksi. Litium-ioni -akkujen teoreettinenkin energiasisältö on vain 3 MJ/kg. Kehitystä siis tarvitaan.

Sähköautojen käyttämä energia täytyy myös tuottaa jossain, niinpä sähköautot lisäävät sähkön kysyntää reilusti. Maailman 800 miljoonan auton korvaaminen sähköautoilla ei myöskään ole mikään helpoin ja halvin urakka. Varsinkaan kun ottaa huomioon kuinka paljon energiaa auton tekemiseen tarvitaan.

Todellisia ja helposti käyttöön otettavia liikennemuotoja, joilla pystytään öljyriippuvaisuutta vähentämään on jo tarjolla. Näitä on mm. joukkoliikenteen suosiminen, erityisesti raideliikenne tulee kokemaan renesanssin tulevina vuosina. Ehkä itse Warren "Omahan Oraakkeli" Buffett näki tämän viime vuonna ostaessaan USA:n toiseksi suurimman rautatieyhtiön ennätyssuuressa $34 miljardin kaupassa, kuka tietää.

Ihmiskunnan energiatehokkain tapa liikkua on muuten polkupyörä. Käytetty energia kilometriä kohden on kaikista liikkumismuodoista pienin - mukaan lukien kävely. Jos on mahdollista kulkea vaikkapa työmatkat pyörällä, niin suosittelen ainakin harkitsemaan. Halpaa, helppoa ja liikunnallista.

24. marraskuuta 2010

Korvaajaehdokkaat 1/2: Öljyhiekka ja -liuske

Perinteisen raakaöljyn korvaajaksi ajatellaan mm. öljyhiekkaa ja -liusketta. Nämä ovat käytännössä suhteellisen heikkolaatuisia hiilivetyjä, jotka ovat sekaisin maa-aineksen kanssa.

Öljyhiekka


Öljyhiekka on hiekkaan tai saveen sitoutunutta bitumia. Bitumi on sitä sitkeää mustaa ainetta, jota käytetään asfaltin valmistamisessa. Öljyhiekka on muodostunut samaan tapaan kuin perinteinen öljy, mutta pienimolekyyliset hiilivedyt ovat haihtuneet pois, öljyhiekkaa voisi siis kuvailla "kuivuneeksi öljyksi".

Öljyhiekan varannot ovat valtavat ja suurin osin vielä hyödyntämättömät, arviot vaihtelevat 200-2000 miljardiin barreliin öljyä. Siihen hyvät puolet kuitenkin loppuvat.

Prosessit, joilla öljyhiekasta tehdään synteettistä raakaöljyä ovat kalliita ja saastuttavia. Bitumi täytyy erotella hiekasta, tässä käytetään esimerkiksi vesihöyryä. Vesihöyryn valmistamiseen kuluu taas valtavat määrät vettä ja energiaa. Öljyhiekkaa ei voi myöskään yleensä pumpata maasta korkean viskositeetin johdosta, vaan se täytyy kaivaa avolouhoksissa. Valmistus on siis rahallisesti kallista, eikä tekniikkakaan ole kovin kehittynyt. Tästä syystä öljyhiekkaa ei ole juuri hyödynnetty ennen 1990-lukua.

Öljyhiekan EROEI:n (energy returned on energy invested) on arvioitu olevan 5:1 luokkaa. Kaukana 1900-luvun alun 100:1 numeroista (raakaöljylle). Tuotannon ylärajaksi on arvioitu 2-3 Mb/d. Murto-osa nykypäivän 87 Mb/d kulutuksesta.

Öljyliuske


Öljyliusketta voisi puolestaan kuvailla raa'aksi raakaöljyksi; se ei ole ehtinyt kypsyä kunnolla. Orgaaniset ainekset eivät ole pilkkoutuneet pieniksi, helppokäyttöisiksi hiilivedyiksi - eli öljyksi. Öljyhiekan tapaan öljyliuskeen hyvä puoli on suuret varannot. 2800 miljardia barrelia.

Öljyliuskeen energiatiheys on 1/6 kivihiilen vastaavasta, sen polttaminen suoraan voimalaitoksissa aiheuttaa suuremmat saasteet ja päästöt kuin kivihiilen polttaminen. Kuitenkin naapurimme Viron energiantuotannosta suuri osa katetaan tällä tavalla. Viro onkin 70% osuudellaan maailman suurin öljyliuskeen tuottaja ja käyttäjä. Tämä johtuu Viron omista suurista varannoista.

Liuske voidaan "kypsentää" raakaöljyksi, mutta prosessin EROEI on vielä öljyhiekkaakin huonompi: 4-1,5:1. Useimmat prosessin kaupalliset kokeilut ovatkin viime vuosina päättyneet epäonnistumiseen. Öljyliuskeen tuotanto on itse asiassa tippunut 1980-luvun vuosista selvästi, eikä sen suurempi kaupallinen hyödyntäminen näytä todennäköiseltä taloudellisista ja ympäristöllisistä syistä.

Suurista varannoista huolimatta näiden resurssien valjastaminen öljyn korvaajaksi on hyvin epätodennäköistä ellei jopa mahdotonta. Suurimpana syynä resurssien huono laatu ja tästä johtuva heikko EROEI.

21. marraskuuta 2010

Euroopan öljyriippuvaisuus maittain

Financial Timesin energiablogissa oli keväällä mielenkiintoinen huomio Euroopan maiden öljyriippuvaisuudesta. Pidemmittä puheitta pistetään graafi esille, ohessa siis öljyn prosenttiosuus kunkin maan energiantuotannosta.




Viisi kärkimaata ovat siis:
  1. Kreikka
  2. Irlanti
  3. Portugali
  4. Espanja
  5. Italia
Ring any bells? Samat viisi maata muodostavat ns. PIIGS-maat, tällä hetkellä suurimmissa talousvaikeuksissa olevat EU-maat. Maiden järjestys näyttäisi myös korreloivan täydellisesti vaikeuksien vakavuuden kanssa. Kreikka pelastettiin keväällä ja Irlannille puuhataan parhaillaan omaa apupakettia. Portugalin vuoro tulee sitten jonkin ajan kuluttua. Voisi todeta että melkoinen sattuma...

19. marraskuuta 2010

Öljyhuippu - Peak oil - Osa 3/3 - Seuraukset

Kun ihmiskunnan tärkeimmän resurssin tuotanto kääntyy laskuun, ei seuraukset voi olla kovin hyvät. Seuraavina vuosikymmeninä vastaamme tulee sellaisia mullistuksia, joita ei ihmiskunnan historiassa ole nähty.

Hinta


Markkinatalouden peruslain mukaan tuotteen hinta määräytyy kysynnän ja tarjonnan mukaan. Kun tarjonta tulee tulevina vuosina kutistumaan ja kysyntä puolestaan kasvamaan, hinnan korottamiselle tulee painetta yhtälön molemmilta puolilta. Tästä saatiin esimakua vuonna 2008, kun barrelin hinta kohosi uuteen ennätykseensä lähes 150 dollariin. Seurauksena maailmanlaajuinen finanssikriisi. Finanssikriisi lähti liikkeelle, kun maksukyvyltään heikoille amerikkalaisille tarjottiin ns. subprime-lainoja, jotka sitten jäivät maksamatta ja asuntomarkkinat romahtivat. Miksi ne sitten jäivät maksamatta? Lainoja ei tietysti alunperinkään olisi pitänyt tarjota selvästi epäsopiville asiakkaille, mutta olisiko myös öljynhinnalla ollut osuutta asiaan? Mielestäni kyllä.

Öljyä käytetään lähes kaikessa taloudellisessa toiminnassa. Hinnan noustessa yritysten ja kotitalouksien kustannukset nousevat. Autoilu kallistuu, ruoka kallistuu jne. Käytettävissä olevasta pääomasta menee suurempi osa energiakustannuksiin. Jos pääomaa ei alunperinkään juuri ollut, niin saattaa esim. asuntolainat jäädä maksamatta.

Ruoka


Jokaista ruoassa olevaa kaloria kohti käytetään 10 kaloria fossiilista energiaa. Lannoitteet ja hyönteismyrkyt tehdään fossiilisista aineista. Pelto kynnetään, kasvit istutetaan ja korjataan öljyllä kulkevilla laitteilla. Seuraavaksi ne pakataan öljystä tehtyihin muovipaketteihin, kuskataan toiselle puolelle maapalloa rekoilla ja laivoilla. Näistä vielä suuri osa vanhenee kaupan hyllyllä ja heitetään lopulta pois.

Kun öljyn hinta nousee, tulee myös ruoan hinta nousemaan. Seuraa nälänhätää maapallon jo nälkäänäkevissä kolkissa. Ihmisten väkiluku on seitsenkertaistunut öljyajan myötä, tämä ei tule jatkumaan. Väkiluku kääntyy vääjäämättä laskuun öljyntuotannon myötä.

Samaan tapaan kuin myyräpopulaatiot ensin kasvavat metsän ollessa täynnä resursseja (ruokaa), ne romahtavat resurssien loputtua. Tämä pätee myös toisiin nisäkkäisiin - ihmisiin. Myyrien onneksi niiden tärkein resurssi on uusiutuvaa.

Talous


Kuten jo edellä totesin, talouskasvumme edellytyksenä on halpa energia. Kun se loppuu, olemme vaikeuksissa. Yrityksiltä, valtioilta ja kotitalouksilta kuluu entistä enemmän pääomaa välttämättömiin kustannuksiin. Selvimmin tämä näkyy varmasti bensan hinnan kohotessa, jos henkilöltä menee yhä enemmän rahaa töihin päästäkseen hänellä jää vähemmän muuhun käyttöön.

Kuljetuskustannuksien noustessa globalisaatio kääntyy toiseen suuntaan: lokalisaatioksi. Ei ole enää järkeä louhia rautamalmia Kanadasta, lähettää se sulattoon Yhdysvaltoihin, kuljettaa valmis teräs Kiinaan sorvattavaksi, lähettää valmis komponentti Suomeen koottavaksi ja tämän jälkeen myydä tuote Brasiliaan - ei sillä että tässä nytkään olisi mitään muuta kuin rahallista järkeä.

Ensimmäisiä oirehtijoita ovat varmasti lentofirmat. Ne ovat nyt jo vaikeuksissa eikä tulevaisuus näytä yhtään valoisammalta, pysyisin näiden osakkeista kaukana.

Nykyinen markkinatalous muistuttaa kovasti Ponzi-huijausta. Talouskasvu on välttämätön, muuten systeemi ei toimi ollenkaan. Rahanluontimekanismista johtuen taloudessa on aina enemmän velkaa kuin itse rahaa. Tästä syystä talouden on kasvettava jatkuvasti, jotta velkojen maksu onnistuisi edes jotenkin. Seurauksena on kaikenlaista pahoinvointia, jos talous ei kasva.

Rajaton kasvu rajallisella planeetalla on mahdoton yhtälö. Se mikä ei voi jatkua, ei jatku. Näyttäisi vahvasti siltä, että kasvun rajat alkavat olla näköpiirissä.

Voiko näitä rajoja sitten siirtää? Mitenkäs uusiutuvat energianlähteet? Sähköautot? Näistä lisää seuraavaksi.

Öljyhuippu - Peak Oil - Osa 1/3 - Määrä
Öljyhuippu - Peak Oil - Osa 2/3 - Laatu

18. marraskuuta 2010

Öljyhuippu - Peak oil - Osa 2/3 - Laatu

Pihallasi on omenapuu ja haluat omenan. Minkä niistä otat? Valitset tietysti käden ulottuvilla olevan, kaikista mehukkaimman näköisen hedelmän. Seuraavaksi 2. mehukkaimman ja niin edelleen. Ennen pitkää olet tilanteessa, jossa kaikki suurimmat ja helposti saatavat omenat on syöty. Jäljellä on enää kitukasvuiset ja latvustossa olevat hedelmät.

Sama periaate pätee myös öljyntuotannossa, parhaimmat hedelmät on jo syöty. Sata vuotta sitten saattoi mies lapion kanssa kaivaa öljylähteeseen ja öljy pulppusi itsestään ylös. Nykyään öljyä porataan jo valtamerellä mannerjalustan ulkopuolella, jossa jo koeporaukset maksavat miljoonia yhtä yritystä kohti. Jos öljyä löytyy, paikalle rahdataan valtava öljynporauslautta. Lautalta porataan lähteeseen, joka on monesti kahden kilometrin vesikerroksen ja kilometrin maakerroksen alla. Toiminta on kallista ja hankalaa, kuten Meksikonlahdella viime keväänä nähtiin.

Helpot, halvat, hyvälaatuiset ja suuret maalla olevat öljykentät ovat pitkälti jo hyödynnetty. Jatkuvasti siirrytään hyödyntämään pienempiä ja vaikeasti saavutettavia öljykenttiä. Niistä saadun öljyn laatu on usein myös huonompaa, esim. korkeampi rikkipitoisuus tai viskositeetti "juoksevuus".

Samalla odotettava rahallinen tuottosuhde (ROI, return on investment) huononee. Investointien hinta kohoaa ja odotettavissa oleva tuotanto pienenee. Yhtälöön vaikuttaa kuitenkin hinta, jonka kohoamisen ansiosta huonommista kentistä tulee hyödyntämiskelpoisia.

On olemassa toinenkin, yhteiskunnan kannalta tärkeämpi tuottosuhde, jossa hinta ei vaikuta - EROEI - energy returned on energy invested. Kuinka paljon energiaa kuluu energian hankintaan. Siinä vaiheessa, kun öljytynnyrin tuottaminen kuluttaa öljytynnyrin verran energiaa toiminnasta tulee järjetöntä ja olemme vaikeuksissa. Öljyn EROEI on laskenut laskemistaan. Sata vuotta sitten tuottosuhde oli 100:1, 1970-luvulla tippunut jo 30:1. Tällä hetkellä tuottosuhteen on laskettu olevan 15-12:1.

Lisätään nyt vielä toinen kasviaiheinen vertaus, kun alkuun päästiin. Jos maanviljelijä saa yhtä istuttamaansa vehnänjyvää kohti 100 tai 15 uutta jyvää, kummassa tapauksessa hän elää leveämmin? Entä missä vaiheessa hän heittää hanskat tiskiin ja toteaa ettei hommassa ole järkeä?


Öljyhuippu - Peak Oil - Osa 1/3 - Määrä
Öljyhuippu - Peak Oil - Osa 3/3 - Seuraukset

17. marraskuuta 2010

Öljyhuippu - Peak oil - Osa 1/3 - Määrä

Öljy on energianlähteistämme ominaisuuksiltaan kaikkein parhain. Sen varannot ovat valtavat, sillä on loistava energiatiheys ja se on suhteellisen turvallinen käsitellä. Öljyä on myös helppo tuottaa, kuljettaa, varastoida ja muokata. Näistä syistä öljy on halpaa ja siitä on tullut yhteiskuntamme tärkein energianlähde. Sen osuus koko maailman energiankulutuksesta on 34% ja lähes kaikki liikenne kulkee öljyllä. Tämän vuoksi maailman talouskasvu - ja sitä myötä elintasomme - on vahvasti sidoksissa halvan öljyn riittävyyteen.

Öljyntuotanto on kasvanut vuosikymmenestä toiseen ja on tällä hetkellä n. 87 Mb/d - miljoonaa barrelia päivässä. Mikäli haluamme taloutemme ja elintasomme kasvavan, tulisi myös öljyntuotannon kasvaa. Onko tämä kuitenkaan mahdollista?

Öljyhuippu on väistämätön


Öljy on uusiutumaton, rajallinen luonnonvara, joten jossain vaiheessa rajaton kasvu törmää luonnon asettamiin rajoihin. Saavutetaan maksimituotanto - öljyhuippu, jonka jälkeen tuotantomäärät kääntyvät laskuun. Kysymys on vain siitä milloin tämä tapahtuu.

Idean isä, yhdysvaltalainen M. King Hubbert kehitti 1950-luvulla ns. "Hubbertin käyrän". Mallin, joka ennusti, että tietyn alueen öljyntuotanto seuraa "kellokäyrää". Mallinsa avulla Hubbert ennusti Yhdysvaltojen tuotantohuipun osuvan 60- ja 70-lukujen vaihteeseen. Hän osui oikeaan, huippu saavutettiin vuonna 1971. Maailman tuotantohuipun Hubbert ennusti osuvan 90-luvun tienoille. Ennuste ei kuitenkaan toteutunut, syynä kenties 70-luvun öljykriisi joka vähensi tuotantoa merkittävästi vuosiksi.


 Tuotantohuipun ovat ohittaneet myös seuraavat maat:

  • Kanada 1974
  • Romania 1976
  • Intia 1995
  • Argentiina 1998
  • Venezuela 1998
  • Britannia 1999
  • Australia 2000
  • Norja 2001
  • Meksiko 2004

Öljy täytyy löytää ennen tuotantoa. Nykyään kulutetaan 4 barrelia jokaista löydettyä barrelia kohti. Yhdysvaltojen öljylöytöjen huippu oli 30-luvulla, tästä 40 vuotta eteenpäin ja tuotanto oli huipullaan. Maailman öljylöytöjen huippu oli 1960-luvulla, 50 vuotta sitten.

Ohessa listaa ns. jättiläisöljykenttien löydöistä vuosikymmenittäin (gigabarrelia):

  • 1910: 15 Gb
  • 1920: 80 Gb
  • 1930: 140 Gb
  • 1940: 200 Gb
  • 1950: 300 Gb
  • 1960: 410 Gb
  • 1970: 220 Gb
  • 1980: 70 Gb
  • 1990: 45 Gb
  • 2000: 30 Gb 

Nykyään jonkinlainen konsensus huipun ajankohdasta on vuosien 2000-2020 välillä. Eli nyt.

Öljyhuippu - Peak Oil - Osa 2/3 - Laatu
Öljyhuippu - Peak Oil - Osa 3/3 - Seuraukset