Öljyhuippu - Q&A


Mikä on öljyhuippu?
Milloin öljyhuippu tapahtuu?
Miksi öljyhuippu on yhteiskuntamme suurin uhka?
Mikä on EROEI ja miksi se on tärkeä?
Miksi öljy on pitkälti korvaamaton energianlähde?
Miksi energia on yhteiskunnan perusta?
Eikö teknologia pelasta?
Mitä voimme tehdä?



Mikä on öljyhuippu?


Öljyhuippu tarkoittaa öljyntuotannon lakipistettä, jonka jälkeen tuotantomäärät kääntyvät peruuttamattomaan laskuun. Öljy on uusiutumaton ja rajallinen resurssi, joten sen tuotannon on matematiikan lakien mukaan loputtava ennen pitkää. Öljyhuipun ajankohdasta voidaan vääntää kättä, sen vääjäämättömästä tapahtumisesta ei.

Arviot koko maailman öljyreserveistä vaihtelevat laajasti. Öljyreservien koot ovat yritysten ja valtioiden strategista tietoa, joten niiden  laajuudesta ei voi olla täysin varma. Esimerkiksi Saudi-Arabian julkistamat reservitiedot ovat pysyneet samana 1980-luvulta asti, vaikka pumput ovat käyneet koko ajan. Eri laskutapojen mukaan on kuitenkin päästy 2000 - 3000 miljardin barrelin karkeaan arvioon. Tämä luku on siis kaikki maailmasta koskaan löydetty öljy. 2000-luvun alussa tästä määrästä oli kulutettu 900 miljardia barrelia.

Öljyntuotanto seuraa teorian mukaan ns. kellokäyrää, jolloin öljyhuippu tapahtuu kun n. puolet reserveistä on käytetty. Teorialle on saatu empiiristä todistusaineistoa mm. Yhdysvaltojen tuotantokäyrästä, joka koki oman öljyhuippunsa jo 1970-luvun alussa. Yhdysvallat erottaa koko maapallosta vain skaala. Samanlainen käyrä saadaan, kun seurataan yksittäisen alueen, valtion, mantereen ja myös koko maailman tuotantolukuja.


Öljylöydöt seuraavat myös kellokäyrää ja niiden huippu oli jo 1960-luvulla. Öljy täytyy löytää ennen sen tuottamista. Tänä päivänä yhtä löydettyä tynnyriä kohti kuusi tynnyriä pumpataan ulos maasta, trendi on kestämätön.

Yleinen vasta-argumentti kuuluu jota kuinkin näin: "koko ajan löydetään lisää öljyä". Totta, mutta sitä ei löydetä tarpeeksi. Kuinka todennäköiseltä tuntuu, että alla näkyvä alaspäin suuntautuva trendi saadaan käännettyä ja löydökset nostettua vähintään kulutuksen tasolle?

Öljylöydökset ja kulutus - www.peakoil.net

Kuten markkinatalouden peruslaki kuuluu, tuotannon ja kysynnän suhde määrittää hinnan. Tuotannon yskiessä se jää jälkeen kysynnästä, jolloin hinta nousee. Kallistunut energia puolestaan lopettaa talouskasvun, kuten vuonna 2008 kenties jo nähtiin. Ollaan saavuttu ns. Bumpy Plateau -aikakaudelle, öljyhuipun laelle.

Takaisin alkuun


Milloin öljyhuippu tapahtuu?


Lopullisen öljyhuipun ajankohta tiedetään varmuudella vasta jälkeen päin tarkasteltaessa. Perinteisen raakaöljyn tuotanto ei ole kasvanut vuoden 2006 jälkeen, ennätyshinnoista huolimatta. Kokonaistuotantoon lasketaan mukaan mm. öljyhiekasta "keinotekoisesti" valmistettu öljy, joka on toistaiseksi ylläpitänyt kokonaistuotannon kasvua. Kokonaistuotanto ei kuitenkaan voi kasvaa, jos perinteisen raakaöljyn tuotanto kääntyy laskuun.

Jonkinlainen konsensus öljyhuipun ajankohdasta osuu tälle vuosikymmenelle. Tämä vaikuttaa todennäköiseltä, mikäli 2006 todellakin oli perinteisen raakaöljyn tuotantohuippu.

Öljyhuipun ajankohdan tarkka ennustaminen ei kuitenkaan ole tarpeellista, sillä tapahtuipa se vuonna 2011, 2015 tai 2023, käytännön kannalta öljyhuippu on nyt.

Takaisin alkuun


Miksi öljyhuippu on yhteiskuntamme suurin uhka?


Lyhyesti: nykyistä yhteiskuntajärjestelmää ei pystytä ylläpitämään ilman halpaa öljyä.

Koko teollinen vallankumous alkoi, kun opittiin muuttamaan fossiilisten energianlähteiden energia työksi (höyrykone). Tästä keksinnöstä lähtenyt 200-vuotinen kehitys tieteessä, taloudessa ja elintasossa on mitä suuremmissa määrin perustunut helppoon ja halpaan energiaan. Öljyhuippu on tämän halvan energian loppu. Halvan energian loppuminen saattaa pahimmassa tapauksessa merkitä samanlaista mullistusta negatiiviseen suuntaan, kuin sen keksiminen.

97% prosenttia liikenteestämme kulkee öljyllä, tämä fakta nostaa öljyn omaan luokkaansa resurssien tärkeysjärjestyksessä. Mikäli liikenne ei toimi ja tavara ei liiku, niin mitään muitakaan resursseja ei saada sujuvasti käyttöön, mukaan lukien vaikkapa kivihiili ja uraani. Öljyhuippu kutistaa tavaravirtoja, jolloin elintaso tippuu. Esimerkiksi kahvipapujen kuljettaminen Afrikasta Suomeen ei enää öljyhuipun jälkeen olisi kannattavaa => kahvista tulee luksustuote. Sama pätee moneen muuhun nykyään arkipäiväiseen asiaan.

Nykymaatalouden toimintaperiaate on oikeastaan fossiilisen energian muuttaminen ruoaksi. Peltotyöt tehdään traktoreilla ja puimureilla, jotka kulkevat öljyllä. Hyönteismyrkyt, rikkakasvimyrkyt ja lannoitteet tehdään fossiilisista aineista. Valmiit tuotteet pakataan muoveihin ja ajetaan rekalla markettiin. Marketissa tuotteet pidetään tuoreina sähköllä toimivissa pakastealtaissa. Kun koko tuotantoketju on lopulta käyty läpi, on kulunut 10 kaloria energiaa jokaista saatua ruokakaloria kohti. Öljyhuippu voi siis hyvinkin olla myös ruokahuippu.

Teollistumisen myötä ihmisten väkiluku on seitsenkertaistunut 200 vuodessa. Populaation kasvukäyrä muistuttaa öljyntuotannon kasvukäyrää erittäin tarkasti, onko öljyhuippu myös populaatiohuippu? Pystytäänkö edes nykyinen väestömäärä ylläpitämään ilman halpaa fossiilista energiaa? Tuskin. Miljardi ihmistä on eräiden laskelmien mukaan ylläpitokelpoinen väkiluku ilman halpaa öljyä.


Öljyhuippu kyseenalaistaa kaiken mitä pidämme normaalina. Talouskasvu, populaation kasvu, teknologinen kehitys jne. ovat kaikki normaalia halvan öljyn maailmassa. Kalliin öljyn maailmassa näin ei todennäköisesti ole.

Normaalia on myös ajaa autolla kävelymatkan päässä olevaan kauppaan, matkustaa etelän lämpöön kerran vuodessa ja syödä aterioita jonka ainekset tulevat neljältä eri mantereelta. Kuinka kauan tällainen on ollut normaalia? 10 vuotta? 20 vuotta? Kuinka kauan tällainen tulee olemaan normaalia? 10 vuotta? 20 vuotta?

Pahimmassa tapauksessa saamme heittää hyvästit sellaisille ylellisyyksille kuin sairaalat, oikeuslaitos, demokratia, sähkö, juokseva vesi...

Takaisin alkuun


Mikä on EROEI ja miksi se on tärkeä?


EROEI on lyhenne sanoista energy returned on energy invested. Sijoitusmaailmasta tuttu ROI, mutta rahan sijaan energiassa. Sillä ilmaistaan kuinka monta yksikköä energiaa pystytään tuottamaan yhtä tuotantoon kulutettua yksikköä kohti.

Esimerkki: Pumppu tuottaa tunnissa 5 tynnyriä öljyä ja kuluttaa sinä aikana toimintaansa yhden tynnyrin. Tuottosuhteeksi saadaan 5:1.

Sata vuotta sitten saatettiin korkata valtavia öljykenttiä käyttöön lapioiden ja kuokkien avulla. Nykyään öljynporauslautat poraavat öljyä 4 km syvyydestä, josta 3 km on korrosoivaa suolavettä ja loput merenpohjaa. Kohteena saattaa olla huonolaatuisia ja pieniä öljykenttiä, jotka kokevat oman öljyhuippunsa erittäin lyhyessä ajassa. Toiminta on sekä rahallisesti, että nettoenergian kannalta erittäin kallista, sekä liikkuu nykytekniikan äärirajoilla.

Tämä on ns. matalalla roikkuvan hedelmän periaate, jossa helpoimmat ja mehukkaimmat hedelmät (öljykentät) käytetään ensin. Se on tuonut meidät siihen pisteeseen, että jäljellä on öljyvarojen hankalampi, kalliimpi ja huonolaatuisempi puolisko.

Tästä kertoo myös EROEI. 1930-luvulla EROEI:n on laskettu olevan n. 100:1, josta se oli 1970-lukuun mennessä tippunut n. 30:1:een. Nykyään se pyörii 10-15:1 -alueella. Nettoenergia on siis öljyn kohdalla tippunut n. 10%:iin 1930-luvun tuottosuhteesta. Mitä suurempi osa energiasta menee energiantuotantoon, sitä pienempi osa siitä jää muun yhteiskunnan pyörittämiseen. Teollisen yhteiskunnan pyörittämiseen tarvittava EROEI:n on arvioitu olevan 10:1.

Tilannetta voidaan helposti havainnollistaa vaikkapa työmatkakustannuksien avulla. Henkilö joka käyttää 2000 euron palkastaan 20 euroa työmatkoihin (ROI 100:1) elää leveämmin kuin henkilö, jolta matkoihin menee 200 euroa (ROI 10:1).

Öljyntuotannon kannattavuus nettoenergian näkökulmasta on ollut laskussa alusta asti ja trendi tulee jatkumaan. Öljyn tuottaminen energiaksi muuttuu kannattamattomaksi, kun EROEI tippuu 1:1:een. Tuotanto saattaa jatkua ja siitä saattaa saada edelleen rahaa rajapyykin jälkeen, mutta öljy ei ole enää energianlähde siinä vaiheessa. (2000 euron palkasta 2000 euroa menee työmatkoihin.)

Takaisin alkuun


Miksi öljy on pitkälti korvaamaton energianlähde?


1. Skaala

Maailman primäärienergiasta katetaan öljyllä 35%, joka on suurin yksittäinen osuus. Seuraavaksi tulee kivihiili 25% osuudellaan. 85 miljoonaa barrelia päivässä on niin valtava määrä energiaa, ettei sitä pystytä korvaamaan juuri millään tarpeeksi nopeasti, vaikka keino olisikin tiedossa.

Kokonaisenergian tuotannon kasvattaminen tai edes ylläpitäminen tällä tasolla tulisi olemaan hankalaa öljyhuipun jälkeen, vaikka talousjärjestelmä toimisikin sulavasti. Talousjärjestelmä kuitenkin edellyttää kasvua, joten se ei tule toimimaan sulavasti.

2. Liikenne

Kuten jo mainitsin, 97% liikenteestä kulkee öljyllä. 800 miljoonaa polttomoottoriautoa ei hetkessä vaihdeta kulkemaan esim. sähköllä tai vedyllä, vaikka teknologia joskus olisikin hallussa. Tämä asettaa vaikeuksia myös muiden energiamuotojen tuotannolle, esimerkiksi kivihiilikaivoksissa (ja muissakin) raaka-aineet kuljetetaan valtavilla kuorma-autoilla pois kaivoksesta ja rahdataan usein diesel-käyttöisellä laivalla toiselle puolelle maapalloa.

Yksin öljyntuotannon valtava koko ja sen osuus liikenteessä tarkoittavat lähes varmasti sitä, että öljyhuippu on myös energiahuippu.

3. Helppous

Öljy on helppo varastoida yksinkertaisiin tynnyreihin ja säiliöihin, toisin kuin esimerkiksi suora sähköenergia (esim. tuuli & aurinkosähkö). Lisäksi öljyn ja sen tisleiden energiasisältö on loistava.

  • Raakaöljy 42 MJ/kg
  • Kivihiili 30 MJ/kg
  • Maakaasu 38-50 MJ/kg
  • Puupolttoaine 16-21 MJ/kg
  • Bensiini 45-48 MJ/kg
  • Diesel 48 MJ/kg
  • Etanoli 27 MJ/kg
  • Biodiesel 38 MJ/kg
  • Litium-ioni -akku 0,5 MJ/kg

Öljystä saadaan myös helposti jalostettua jättimäinen liuta erilaisia tuotteita, mm. polttonesteet, maalit ja muovit.

Post Carbon Instituten kattava kirjanen öljyn ylivertaisuudesta energianlähteenä löytyy täältä: Searching for a Miracle

Takaisin alkuun


Miksi energia on yhteiskunnan toiminnan perusta?


Ilman energiaa ei tapahdu mitään. Kaikki liike ja toiminta vaatii energiaa. Eläimet kuolevat, jos ne eivät saa jostain energiaa (ruokaa) vähintään elintoimintojensa ylläpitoon. Kasvit eivät selviydy, jos ne eivät saa auringon säteilyä.

Yhteiskuntaa voisi kuvata samalla tavalla suureksi organismiksi, sekään ei selviydy ilman energiaa. Ihmiset ovat teollistumisen aikakaudella siirtäneet suuren osan työstään koneille, joiden "ruokana" toimii esimerkiksi bensiini tai sähkö. Tämän "ulkoistamisen" tuloksena yhteiskunta on pystynyt monimutkaistumaan valtavasti, joka näkyy myös elintasomme nousuna.

Esimerkiksi tiskikoneen ostaessasi ulkoistat tiskauksen koneelle, joka saa energiansa sähköstä. Elintasosi kohenee, samoin energialasku.

Koneiden vapauttamat ihmiset pystyivät siirtymään muille aloille. Maataloudesta siirryttiin ensin tehtaisiin, jotka nyt automatisoituvat kovaa vauhtia. Seuraavaksi ihmiset siirtyivät palvelualalle, jota aletaan pikku hiljaa automatisoimaan myös. Jos tietokoneiden kehittyminen jatkuu samaa tahtia, myös palvelualan työpaikat automatisoidaan ennen pitkää.

Tämän ulkoistamisen mahdollistaa halpa energia, mitä helpommin koneet pystytään "ruokkimaan" sitä enemmän niitä voidaan käyttää. Koneiden käyttäminen kallistuu energian kallistuessa. Koska energiaa käytetään kaikessa toiminnassa, sen kallistuminen johtaa myös kaiken muun kallistumiseen.

Bensiinin kallistuessa perhe voi esimerkiksi luopua toisesta autostaan menojensa pienentämiseksi. Elintaso laskee, samoin energiankulutus. Samanlaisia päätöksiä tulevat tekemään myös yritykset.

Käytettävissä olevan energian kutistuessa myös talous, elintaso ja yhteiskunnan monimutkaisuus tulee kutistumaan.
Valtion energialaskun kasvaessa määrärahoja kutistetaan jostain, saatetaan esimerkiksi lakkauttaa pari poliisilaitosta, kirjastoa tai sairaalaa.

Takaisin alkuun


Eikö teknologia pelasta?


Jotta teknologia pelastaisi meidät öljyhuipun vaikutuksilta, sen täytyisi joko lisätä öljyntuotantoa, lisätä muuta energiantuotantoa tai vähentää energian kulutusta.

Öljyntuotannon lisääminen teknologian avulla on käynnissä koko ajan. Aikaisemmin käyttökelvottomia öljylähteitä saadaan käyttöön teknologian kehittyessä ja vanhoista kentistä saadaan samalla enemmän irti. Muutos ei ole kuitenkaan riittävän suuri korvaamaan perinteisen tuotannon alamäkeä. Lisäksi kehittyneemmät tuotantotekniikat huonontavat EROEI:tä lähes aina.

Kuten sivun alussa olevasta kuvaajasta nähtiin, niin öljylöytöjen huippu tapahtui jo 1960-luvulla. Tämä trendi pitäisi jollakin ilveellä saada käännettyä, jotta öljyntuotanto voisi jatkaa kasvuaan. Etsintäteknologia on kuitenkin kehittynyt 50 vuotta huipun jälkeen eikä trendiä ole saatu käännettyä.

Täytyy siis vaihtaa öljy johonkin muuhun, mutta mihin? Jo kerran linkitetty Searching for a Miracle käsittelee asiaa varsin kattavasti ja toteaa ettei "ihmettä löytynyt".

Onhan se tietysti mahdollista, että tapahtuu jokin mullistava läpimurto, vaikka kylmäfuusio tai vastaava. Mutta kysymys kuuluukin, kannattaako tällaisen mahdollisen läpimurron varaan perustaa koko ihmiskunnan tulevaisuus? Mitä jos sitä ei ikinä tapahdukaan?

Takaisin alkuun


Mitä voimme tehdä?


Ongelma on energiankulutuksen lähteminen laskuun. Se tulee tapahtumaan joko vapaaehtoisesti tai pakolla. Meillä on vielä jonkin verran aikaa valita ensimmäinen vaihtoehto, jolloin pääsisimme itse päättämään mikä on tärkeää ja mikä ei.

Energiankulutuksen ja öljyriippuvuuden vähentäminen tulisi olla valtioiden ykköstavoitteita. Ikävä kyllä esimerkiksi energian hinnan keinotekoinen korottaminen ei ole kovin hyvä lisä puolueiden vaaliohjelmaan. Jos vaihtoehtoina ovat:

  • Lyhyen tähtäimen kipu + pitkän tähtäimen hyöty
  • Lyhyen tähtäimen hyöty + pitkän tähtäimen kipu

Voitte arvata kumman nykyiset urapoliitikot valitsevat seuraavan vaalikauden kannatusluvut mielessään.

No, todellisuudessahan poliitikot hienosäätävät sääntöjä pelin sisällä, kun todellisen muutoksen tapahtuminen vaatisi koko "Ikuinen kasvu"  -pelin unohtamista ja siirtymistä johonkin kestävämpään. Tämän todennäköisyyttä voi taas arvioida hiljaa mielessään. Ne jotka menestyvät nykyisessä pelissä ovat järjestään myös niitä, joilla olisi valta muuttaa se. Mutta miksi muuttaa järjestelmä, joka toimii heille hyvin?

Sen sijaan, että luottaa päättäjien kykyyn tehdä asialle jotain, kannattaa itse varautua tuleviin vaikeisiin aikoihin jo nyt. Chris Martensonin suht radikaali What Should I Do? -sarja antaa osviittaa henkilökohtaisen omavaraisuusasteen kohentamiseen.

Omaa energiankulutusta voi vähentää monella tapaa, esimerkiksi kuluttamalla vähemmän ja kestävämmin, vähentämällä autoilua (joukkoliikenne, pyöräily & kävely) ja laskemalla asunnon lämpötilaa. Vinkkejä löytynee rutkasti, kun vähän etsii. Energian säästäminen näkyy lopulta myös lompakossa.

Asiaa kannattaa myös opiskella enemmän; "lukeminen kannattaa aina". Tietoisuus asiasta on suorastaan häkellyttävän heikkoa, jopa alan ihmisten joukossa. Muutos vaatii sen, että ihmiset tietävät asiasta ja hyväksyvät sen olevan totta. Öljyhuippu toteutuessaan kaikkine lieveilmiöineen on valtava mullistus koko ihmiskunnan historiassa. Se, että se tapahtuu juuri meidän elinaikanamme on hankala uskoa, mutta kaikki merkit viittaavat siihen, että peak oil on jo nyt käynnissä.

Tietoisuuden parantaminen on tärkeää, jos asialle aiotaan vielä ehtiä tekemään jotain. Puskaradio siis päälle ja sana leviämään.

Takaisin alkuun