31. tammikuuta 2011

Permaculture & aquaponics - kestävää viljelyä

Nykyinen maatalous on hyvin rasittavaa maapallon kannalta. Se kuluttaa valtavasti energiaa, lannoitteita ja vettä. Eroosio ja maaperän köyhtyminen on läpi maanviljelyn historian muuttanut aiemmin hedelmällisiä alueita pelkäksi jättömaaksi. Maanviljelyn kehto Mesopotamia - nykyinen Irak - on muuttunut suoranaiseksi aavikoksi. Samoin Rooman valtakunnan vilja-aitta Karthago - nykyinen Tunisia, osittain syynä on toki ilmaston muuttuminen. Samanlainen trendi on kuitenkin käynnissä ympäri maailman. Nykyinen maanviljely ei ole millään tavalla kestävää, varsinkaan nyt öljyhuipun aikakaudella.

Vaihtoehdoksi tarjotaan permaculture-periaatetta, jonka tähtäimenä on kestävä ruoantuotanto harmoniassa luonnon kanssa. Siinä ideana on tuottaa ruoka "ruokametsissä" eli käytännössä puutarhoissa, jotka käyttävät hyväksi luonnon omia ravinnevirtoja.


Toinen mielenkiintoinen tapa viljellä, joka ei käytä lannotteita, myrkkyjä eikä juurikaan kuluta vettä on aquaponics. Siinä muodostetaan kalojen ja kasvien välille eräänlainen symbioosi, joka toimii jota kuinkin näin:

  1. Kalat ruokitaan, jonka jälkeen ne ulostavat typpipitoiset jätteensä veteen
  2. Vesi pumpataan kasvipetiin, näin kasvit saavat tarvitsemansa lannoitteet ja veden, samalla vesi puhdistuu
  3. Vesi valuu takaisin akvaarioon/altaaseen

Systeemiin laitetaan sisään siis kalanruoka, pumppujen sähkö ja täydennysvesi haihtuneen tilalle. Ulos saadaan sitten orgaanista kasvisruokaa sekä kalaa. Aquaponics olisi ihanteellinen esimerkiksi Pohjois-Afrikkaan, jossa vedestä ja hedelmällisestä maasta on pulaa, mutta sitä vastoin kasvukaudet olisivat pitkiä ja järjestelmä voitaisiin ylläpitää esimerkiksi aurinkosähköllä.


Näitä molempia pääsee myös pienellä vaivalla kokeilemaan itse. Olen pohtinut pienen aquaponics-järjestelmän kyhäämistä ihan harrasteprojektina, se on kuitenkin jäänyt tällä erää vain idean tasolle.


24. tammikuuta 2011

Ruoan hinta ennätyslukemissa

FAO Food Price Index

FAO:n (Food and Agriculture Organisation of the United Nations) ruoan hinta -indeksi siis ohitti vuoden 2008 huiput viime vuoden lopulla ja jatkaa kovaa nousuaan.

Viime kesäkuulta hinnat ovat tulleet lähes kautta linjan ylös.

Ruoan hinta 6kk - ($/eri mittayksikkö)

Ja sama vertailu 5 vuoden päähän, kun asiat olivat vielä "hyvin" ja talous rullasi.

Ruoan hinta 5v - ($/eri mittayksikkö)

Niin kuin nähdään, niin aika kunnioitettava piikki tullut ruoan hintoihin viime kesältä. Syitä tähän löytyy varmasti monia, enemmän ja vähemmän merkittäviä:

  • Inflaatio
  • Spekulointi
  • Kasvanut populaatio
  • Huonommat sadot (luonnon tuhot, köyhtyvä maaperä)
  • Öljyn hinta
  • Etanolin valmistus

Mihin tämä sitten johtaa?


Entistä suurempi osa ihmisten tuloista tulee menemään perus elintarvikkeiden hankintaan, joka ei varmasti tee "orastavalle talouskasvulle" hyvää. Kaupan hyllyillä nousseet hinnat alkavat näkymään huhupuheiden mukaan maaliskuun paikkeilla.

Teollisuusmaille nousevat ruoan hinnat eivät kuitenkaan ole niin suuri ongelma kuin maailman köyhimmille maille. Köyhissä maissa valtaosa yksilöiden tuloista menee elintarvikkeiden hankintaan. Tarvitsee vain katsoa vuoden 2008 tapahtumiin tietääkseen mitä on odotettavissa (Wikipedia):

  • Bangladesh, 10 000 ihmistä mellakoi pääkaupungissa kalliiden hintojen ja huonojen palkkojen vuoksi, useita ihmisiä loukkaantui
  • Brasilia asetti kiellon riisin viennille suojatakseen omia kansalaisiaan
  • Burkina Faso, mellakat johtivat sotilaiden mobilisointiin, poliittisiin toimiin ja viljan vientikieltoon
  • Kamerun, maan pahimmat mellakat 15 vuoteen, 24 ihmistä kuoli, hallitus käynnisti 2-vuotisen omavaraisuusohjelman
  • Egypti, väkivaltaisia mellakoita
  • Haiti, pääministeri sai epäluottamuslauseen väkivaltaisten mellakoiden vuoksi
  • Intia asetti riisille vientikiellon
  • Indonesia, mellakointia
  • Pakistan, armeija asetettiin suojelemaan ruokavarastoja
  • Filippiinit, maailman suurin riisin tuoja kutsui mm. Kiinan ja Japanin hätäkokoukseen riisin vientikieltojen vuoksi
  • Jemen, poliisiasemia poltettiin, armeija mobilisoi tankkeja ja muita ajoneuvoja hillitsemään mielenosoituksia

Sitten vähän viime aikojen tapahtumia:

Spike in global food prices contributes to Tunisian violence (14.01.2011 - Washington Post)

Algerian riots resume over food prices (07.01.2011 - The Guardian)

Jordan's King Orders Steps to Lower Food Prices (11.01.2011 - The Wall Street Journal)

Tunisiassa saatiin siis jo yksi vallankumous aikaiseksi, osittain kohonneiden hintojen vuoksi. Tunisian lähimaissa Algeriassa ja Marokossa mellakoidaan myös. Saudi-Arabiassa, Egyptissä ja Tunisiassa jotkin ihmiset ovat polttaneet itsensä protestiksi.

The man burnt himself after being refused to talk with the speaker of the parliament about unfairness about the bread quota he could get for his restaurant, one of his friends said.

Jos tästä jotain hyvää haetaan, niin riisin hinta on noussut verrattain maltillisesti ja sen hinta on vain 50% vuoden 2008 huipusta (n. 1000 $/tonni). Riisi on tärkein vilja maailman köyhimmillä alueilla Aasiassa ja Afrikassa.

Nousevat ruoan (ja muiden raaka-aineiden) hinnat ovat luonteenomaisia öljyhuipun aikakaudelle, joten lisää vastaavaa lienee luvassa, niin lyhyellä- kuin pidemmällä tähtäimelläkin. Ehkä ne maataloustuet, joilla Suomessa ylläpidetään edes osittaista ruokaomavaraisuutta eivät olekaan niin huono asia?

LED valot kotiin ja toimistolle
LED valot Nettohintaan kuluttaja- ja yritysasiakkaille!

21. tammikuuta 2011

Öljyntuotanto- & hintaseuranta

Pistin pystyyn sivun, jossa pyrin seuraamaan maailman öljyntuotantoa ja öljynhintaa kuukausittain. Sivulle pääsee tuosta ylhäältä, sekä tästä: Öljyntuotanto- ja hintaseuranta

Tuotantodata on peräisin IEA:lta ja käsittää perinteisen raakaöljyn sekä muut nestemäiset polttoaineet (LNG ja synteettiset).

Joulukuussa 2010 öljyä tuotettiin 88,1 miljoonaa tynnyriä päivässä, laskua marraskuun ennätyslukemista tuli 0,3 Mb/d. Ennätystuotannosta huolimatta öljyn hinta on noussut kesän n. 75 $/bbl lukemista 20% käyden 93 dollarin tuntumassa. Kirjoitushetkellä hinta on 89,5 $/bbl.

Joulukuun tarkistetut sekä tammikuun luvut tulevat sitten helmikuun puolivälissä.

17. tammikuuta 2011

Mistä raha tulee ja mitä se on?

Money makes the world go around, the world go around, the world go around...

Yksilöiden ja yhteisöjen elämä pyörii jatkuvasti rahan ympärillä. Raha on määräävä tekijä lähes kaikissa arkielämämme päätöksissä. Kaikki unelmoivat äkkirikastumisesta ja kärsivät rahan puutteesta. Siihen nähden, että raha on niinkin keskeinen tekijä elämässämme, siitä tiedetään varsin vähän. Mistä se oikeastaan tulee? Kuka valmistaa rahaa?

Raha syntyy lainoista - Raha on velkaa


Yleinen käsitys lienee, että valtiot luovat itse rahansa, mutta se ei varsinaisesti ole näin. Suurin osa uudesta rahasta luodaan yksityisissä pankeissa. Pankit luovat lainaamansa rahan käytännössä tyhjästä. Tätä prosessia kutsutaan vähimmäisvarantojärjestelmäksi (fractional reserve banking), joka toimii jota kuinkin näin:


Ja lisää suomeksi:
Samassaveneessa.info:n Nykyinen raha- ja talousjärjestelmä -videossa.

Asuntolainasi ei siis tullut pankin omista varannoista, he vain napsauttivat sormiaan ja loivat tilillesi haluamasi summan rahaa. Summan jonka nyt joudut maksamaan korkojen kera takaisin, jos et maksa niin pankki vie talosi yms. Melko hyvä bisnes siis.

Raha on siis velkaa, joka tunnetusti pitää maksaa takaisin korkojen kera.  Kysymys kuuluukin, jos raha tulee lainoista, mistä korkoihin tarvittava raha sitten tulee? Ei mistään. Tästä syystä velkaa on systeemissä aina enemmän kuin itse rahaa. Vanhan velat maksetaan korkoineen ottamalla uutta velkaa korkojen verran enemmän. Rahamäärän ja talouden tulee tästä syystä kasvaa loputtomiin, jotta entiset velat voidaan maksaa korkojen kera.

Talouskasvun pysähtyessä ihmiset välttävät velanottoa ja maksavat vanhoja velkojaan takaisin. Kaikki eivät näitä kuitenkaan pysty maksamaan, koska rahaa on velkaa vähemmän. Jollekin jää siis musta pekka käteen ja hän menee konkurssiin. Systeemi toimii samalla tavalla kuin vanha tuolileikki, jossa tuoleja on yksi vähemmän kuin osanottajia; musiikin loppuessa joku jää ilman tuolia ja tippuu pelistä.

Rahamäärän jatkuvan kasvun tarpeesta seuraa myös se, että inflaatio on sisäänrakennettu systeemiin. Inflaatio ymmärretään yleensä kuluttajahintojen nousuna. Hintojen nousu on kuitenkin vain inflaation oire. Inflaatio tarkoittaa liikenteessä olevan rahamäärän kasvua. Yksittäisen euron ostovoima tippuu (hinnat nousee), kun euroja on aikaisempaa enemmän liikenteessä.

Pankeilla on siis valta luoda rahaa ja kontrolloida sen määrää korkojen avulla. Rahan määrää manipuloimalla voidaan luoda esimerkiksi keinotekoinen taantuma ja muuta kivaa. Pankeilla on täten suhteettoman suuri valta valtioihin rahanluontimonopolinsa ansiosta. Tämä kannattaa pitää mielessä, kun pohtii, että millä perusteilla mikäkin asia poliitikassa päätetään. Keitä esimerkiksi Kreikka-lainat hyödyttivät? Kansalaisia? Vaiko pankkeja ja sijoittajia joiden velkakirjasijoitusten riskit uhkasivat laueta?

Jos systeemi tuntuu järjettömältä, kannattaa tutustua Suomen Talousdemokratia ry:n parannusehdotuksiin.

Lisää rahan luonteesta, luomisesta ja historiasta:

The Money Masters - How International Bankers Gained Control of America

Money as Debt

Ja loppukevennys:

15. tammikuuta 2011

Geoterminen Energia

Auringon ohella meillä olisi toinenkin käytännössä loppumaton energianlähde käytettävissämme; oma planeettamme. Maapallomme on jättimäinen avaruudessa ajelehtiva laavapallo, jonka pinta on jähmettynyt kiveksi. Jos pääsisimme tämän suhteellisen ohuen jähmettyneen kerroksen läpi keräämään Maan lämpöenergiaa, olisi energiaongelmamme aika pitkälti ratkaistu.

Toimintaperiaate ja nykyinen käyttö


Geoterminen energia voidaan valjastaa suhteellisen yksinkertaisella tekniikalla; vettä kierrätetään maan alla, jossa se lämpenee, lämmennyt vesi pyörittää turbiinia tai lämmittää kiinteistöjä.


Teknisesti suurin haaste lienee tarpeeksi syvälle pääseminen. Lämpötila nousee keskimäärin 30-40 astetta syvyyskilometriä kohti. Geoterminen energia ei siksi ole toistaiseksi taloudellisesti kannattavaa.

Vulkaanisesti aktiivisilla alueilla maankuori on kuitenkin ohuempaa ja geotermisen energian valjastaminen näin kannattavaa. Esimerkiksi Islanti tuottaa noin puolet energiastaan tällä tavalla. Maailmanlaajuisesti kapasiteettiä oli 2009 lopulla 10,7 GW. Viisi suurinta tuottajamaata olivat:

    1. Yhdysvallat 3,1 GW
    2. Filippiinit 1,9 GW
    3. Indonesia 1,2 GW
    4. Meksiko 0,9 GW
    5. Italia 0,8 GW

Geotermisen energian potentiaali


Tämä tuotantomuoto on erittäin kiinnostava potentiaalinsa vuoksi, geotermisessä energiassa yhdistyy monta hyvää ominaisuutta:

  • 24/7 tasainen tuotanto (vrt. tuuli & aurinko)
  • Saasteettomuus
  • Loputon kapasiteetti
  • Paikallisuus
  • Suhteellisen yksinkertainen tekniikka


Tekniikan kehittyessä ja tuotantokustannuksien laskiessa geotermisestä energiasta voisi tulla pääasiallinen sähköntuotantomuoto joka puolella maapalloa. Toisin kuin tuuli- ja aurinkoenergian kohdalla, geoterminen energia ei ole paikasta tai olosuhteista riippuvainen, paikka vaikuttaa vain porattavan reiän syvyyteen, tasainen tuotanto on siis mahdollista ympäri maapallon. MIT:n raportin (pdf) mukaan geotermistä energiaa on tarjolla 13 000 ZJ, josta "helposti hyödynnettävää" 2 000 ZJ, ihmiskunta kuluttaa vuodessa noin 0,5 ZJ energiaa.

Vaihtoehtoisia energiamuotoja kyllä siis löytyy, mutta löytyykö päättäjiltä kykyä nähdä öljyhuipun aiheuttamat ongelmat ajoissa ja kykenevätkö he kääntämään kurssimme ennen kuin seinä tulee vastaan...

5. tammikuuta 2011

Aurinkoenergia

Aurinko on valtava fuusiovoimala, joka tuottaa lähes kaiken ihmiskunnan käyttämän energian. Auringon ytimessä vetyatomit yhdistyvät heliumiksi, tässä ydinreaktiossa vapautuu energiaa, joka säteilee ympäri aurinkokuntaa. Osa säteilystä osuu maapallolle lämmittäen planeettaamme ja näin mahdollistaen elämän.

Tästä säteilystä valjastamme epäsuorasti lähes kaiken energiamme. Fossiiliset energiat, tuulivoima, vesivoima ja bioenergiat ovat kaikki auringon säteilyn tulosta. Fossiiliset polttoaineet ovat maankuoreen vuosimiljoonien saatossa varastoitunutta aurinkoenergiaa, josta olemme nyt muutamassa sadassa vuodessa tuhlanneet suuren osan. Mikäli aiomme säilyttää edes osan nykyisestä elintasostamme, meidän tulee siirtyä käyttämään uusiutuvia energianlähteitä - ja nopeasti. Auringon säteilyn suora muuttaminen ihmiselle käytännölliseen muotoon on yksi potentiaalisimmista vaihtoehdoista.

Aurinkoenergian suoran valjastamisen eteen tehdään rajusti tutkimusta. Ongelmia on kuitenkin mm. säteilyn heikon energiatiheyden kanssa. Säteilyn määrä tietysti myös vaihtelee päivän ja yön, kesän ja talven sekä paikan mukaan. Tällöin ongelmaksi tulee energian varastointi, jota ei  nykytekniikalla voida mitenkään järkevästi toteuttaa.

Aurinkokennot


Aurinkokennoilla säteily muutetaan suoraan sähköksi valosähköisen ilmiön avulla. Kennoissa käytetään erikoismateriaaleja, jotka nostavat kennojen hintaa sekä alentavat todellisen massatuotannon mahdollisuutta. Kennojen hyötysuhde on myös heikko, 10-15% luokkaa. Hyötysuhdetta voidaan parantaa keskittämällä valoa peilien tai linssien avulla, tästä huolimatta kennojen EROEI on arvioitu olevan 4-10:1.

Aurinkovoimala



Aurinkovoimalassa sähköenergia tuotetaan hyödyntämällä höyryä, samalla tavalla kuin mm. hiili- ja ydinvoimaloissa. Vettä lämmittämällä tuotetaan höyryä, joka pyörittää turbiinia tuottaen sähköä. Höyry tuotetaan keskittämällä valo peilien avulla esim. vesiputkiin.

Tällaisen voimalan ei tarvitse käyttää mitenkään mullistavaa teknologiaa. Höyry pystytään tuottamaan yksinkertaisten peilien avulla ja höyryturbiineja on käytetty vuosikymmeniä. Energian varastointi on suurin ongelma. Peilit vievät myös paljon tilaa, mutta ne voidaan asentaa käyttämättömille joutomaille, kuten vaikkapa aavikolle.

Mielenkiintoista seurata näiden kehittymistä, potentiaalia aurinkovoimaloista löytyy jo näennäisen yksinkertaisuutensa vuoksi.

Alla kuva "aurinkotornista", jonka kapasiteetti on 11 MW. Torni oli Euroopan ensimmäinen kaupallinen aurinkovoimala, valmistuessaan Espanjaan vuonna 2007. Suurin aurinkovoimala löytyy Kaliforniasta, sen kapasiteetti on 354 MW.


Passiivinen Aurinkoenergia


Passiivinen aurinkoenergia tarkoittaa rakennusten suunnittelemista niin, että ne hyödyntävät auringon valon ja lämmön mahdollisimman hyvin. Lämmitykseen ja ilmastointiin sekä valaistukseen käytettävää energiaa korvataan siis auringon säteilyllä. Tällaisia keinoja ovat mm. rakennuksen pitkän seinustan suuntaaminen aurinkoa kohti (etelään) ja eristeiden parantaminen.

Potentiaalia energiansäästöön on valtavasti; rakennuksien valaisemiseen ja lämmittämiseen käytetään suuri osa energiastamme. Passiivista aurinkoenergiaa päästään hyödyntämään rakennusten suunnittelun lähtökohtia muuttamalla. Taloihin voi myös asentaa aurinkokeräimiä, joilla säteilyn lämpöenergiaa saadaan hyödynnettyä.

Asennettu Kapasiteetti


Yksiköt: MW

Aurinkoenergian kasvutahti on ollut hurjaa, kapasiteetti kasvoi viime vuosikymmenen lähes 50% vuosittain. 2010 kapasiteettiä rakennettiin n. 10 GW lisää eli 50% tahti säilyi. Suomessa kapasiteettiä oli 7 MW vuoden 2009 lopussa.

Aurinkoenergia on yksi lupaavimmista uusista energiamuodoista, kasvutahdin täytyy kuitenkin pysyä hurjana vuosia, jotta sillä saadaan vähennettyä riippuvuuttamme fossiilisista polttoaineista. Suurin ongelma on säteilyn vaihteleva luonne, joka johtaa energian varastoinnin tarpeeseen. Teknologia on kuitenkin vasta lapsen kengissä, joten läpimurtoja lienee odotettavissa.

Loppuun vähän videokuvaa aiheesta.