28. syyskuuta 2011

Öljyntuotanto ja hinta: Elokuu

Öljyntuotanto nousi elokuussa vuoden korkeimpaan lukemaansa: 89,1 Mb/d.

Luvun luotettavuutta voi kuitenkin pohtia, sillä IEA ilmeisesti tarkisti heinäkuun tuotantoa 0,6 Mb/d(?!) alaspäin.

Raporteissa lukee näin:

"öljyntuotanto nousi heinäkuussa 88,7 Mb päivätuotantoon..."

ja kuukautta myöhemmin

"öljyntuotanto nousi elokuussa 89,1 Mb päivätuotantoon, jossa on 1,0 Mb/d lisäystä heinäkuulta..."

Ainakaan omalla matematiikallani luvut eivät oikein täsmää, joten oletan että heinäkuuta on tarkistettu alaspäin.

Libyassa tilanne alkaa hieman rauhoittumaan, mutta paluu maksimituotantoon kestää IEA:n arvioiden mukaan ensi vuoden loppuun.

Öljyn hinta on osakekurssien tavoin poukkoillut viime aikoina paljon, elokuun lopulla öljyn hinta oli $85 barrelilta, jossa se on nytkin.

Kevään hintapiikki näyttäisi olevan jo takanapäin sillä hinta tuskin nousee, jos uusi taantuma alkaa.

21. syyskuuta 2011

Euroopan ytimessä

Kesän aikana on ollut huvittavaa seurata poliitikkojen huolestuneita puheita siitä kuinka Suomen asema Euroopan ytimessä kärsii, kun asetumme poikkiteloin Kreikka-avussa.

Mikä asema?!

Oma tulkintani siitä kuinka homma toimii menee jotakuinkin näin:

Silloin kun olemme samaa mieltä Saksan ja Ranskan kanssa, päätökset menee läpi ja poliitikot voivat sanoa:

"Katsokaa kansalaiset, saimme mitä halusimme, meillä on valtaa!"

Silloin kun olemme eri mieltä kuin Saksa ja Ranska, päättäjät pelottelevat sillä että Suomen maine ja asema kärsii. Lopulta asiat menevät niin kuin Saksa ja Ranska haluavat.

Olisiko se kuitenkin niin, että todellisuudessa Suomella ei ole mitään valtaa EU:ssa?

Suomen asema Euroopan ytimessä on poliitikkojen illuusio siitä, että Suomella olisi jotain valtaa. Todellinen valta näkyy vasta, kun Suomi koittaa harata jossain asiassa vastaan.

EU:ssa tehdään asiat juuri niin kuin Suomi haluaa, kunhan vain ollaan samaa mieltä niiden kanssa joilla se valta oikeasti on.

4. syyskuuta 2011

The End of America

The beacon of freedom... niinpä niin.

Dokkari kertoo niistä askelista, joita on Yhdysvalloissa otettu kansalaisten "turvallisuuden" varmistamiseksi. Hieman pelottavaakin katseltavaa.

Kesto: 1:13:43

1. syyskuuta 2011

Laihdutus ja kehon energiabudjetti

Energia on osallisena kaikessa toiminnassa tavalla tai toisella. Yhteiskunnan tasolla alijäämäinen energiabudjetti tulee olemaan 2000-luvun suurin ongelma. Yksilötasolla taas länsimaissa kärsitään ylijäämäisestä energiabudjetista.

Nykyään aina yhtä muodikkaassa aiheessa - laihdutuksessa - energia on se keskeisin asia. Ainoa varma tapa laihtua on tämä: kuluttaa enemmän energiaa kuin syö. Muuta laihtumisesta ei oikeastaan tarvitse tietää.

Miksi ihminen lihoo?


Kaikkia ihmiskehon tai -mielen oikkuja kannattaa pohtia evoluution kautta: kuinka kyseinen asia on auttanut luolamiehiä selviytymään ja jatkamaan sukua.

Muutamia esimerkkejä (off-topic):

1. Miksi jalankulkijat usein jähmettyvät keskelle suojatietä auton nähdessään?


Kyseessä on alitajuntainen, tahdoton reaktio yllättävään vaaratilanteeseen. Viidakossa pedon huomannut luolamies saa jähmettyessään kaksi vaihtoehtoa: juosta tai piiloutua. Ne jotka ovat heti lähteneet pakoon on syöty pois ja meille on jäänyt jähmettyjien geenit.

2. Miksi ihminen nostaa kulmakarvoja hämmästyessään?


Taas alitajuntainen reaktio. Yllättävä tilanne vaatii lisää informaatiota, tätä saadaan kun kulmakarvat nousevat ja silmät saavat enemmän valoa.

3. Miksi on kulmakarvat?

Ettei hiki valu silmiin: sokeana on huono juosta petoja karkuun. Auttavat myös viestinnässä.

4. Mistä johtuu makeanhimo?

Sokerissa on paljon energiaa. Makeanhimoiset luolamiehet ovat saaneet enemmän energiaa ja siksi pärjänneet paremmin.


5. Miksi ihminen lihoo?

Noniin, asiaan.

Lihominen on ollut kehon tapa säilöä energiaa siltä varalta, ettei seuraavaa gasellia saadakaan kiinni. Tämä on toiminut hyvin aikoina, jolloin ruoansaanti on epävarmaa ja katkonaista. Vyötäröllä oleva rasva on kehon vararavintoa - puskurina huonoille ajoille.

Nykyään, kun ruokaa on runsaasti, homma ei toimikaan enää niin hyvin. Lihominen ja makeanhimo eivät ole kadonneet geeneistä minnekään, vaikka ruokaa onkin nyt tasaisesti tarjolla.

Kaiken ytimessä on kehon energiabudjetti


Energiatulot - energiamenot = lihominen/laihtuminen

Energia tulee kehoon tietysti suun kautta. Keho kuluttaa energiaa elintoimintojen ylläpitoon ja liikuntaan. Loppuenergia menee sitten vyötärölle varastoon, jos budjetti on ylijäämäinen.

Tärkein asia, joka laihduttajan täytyy toteuttaa on alijäämäinen energiabudjetti. Kun energiamenot ovat suuremmat kuin energiatulot, alijäämä paikataan varastossa olevalla energialla (rasvalla).

1 kg rasvaa = 7 000 kcal. Energiabudjetti, joka on 500 kcal alijäämäinen joka päivä, johtaa 3500 kcal vajeeseen viikossa. Tämä tarkoittaa -2 kg laihtumista joka kuukausi.

Vähemmän energiaa sisään


Ensimmäinen tavoite on syödä vähemmän energiaa eli kaloreita. Vaihtoehtoina on joko syödä kokonaisuudessaan vähemmän tai syödä saman verran, mutta energiaköyhempää tavaraa. Näistä jälkimmäinen on suositeltavaa ja helpompi toteuttaa.

Olisiko kauppareissut mahdollista suunnitella tavallisen budjetin sijasta energiabudjettia käyttäen? Opiskelijat ovat taitavia optimoimaan ostoksensa €/kg suhteen, laihduttajat voisivat kokeilla samanlaista optimointia kcal/kg suhteen.

Enemmän energiaa ulos


Toinen tavoite on kuluttaa enemmän energiaa, energiamenojen kasvattaminen. Tähän pätee tietysti vanha virsi: enemmän liikuntaa.

Energiaa kuluu kuitenkin myös ruumiinlämmön ylläpitoon. Uimari Michael Phelpsin sanotaan syövän 8000 - 10 000 kcal päivässä, kun normaali päiväannos on 2000 kcal.

Phelps viettää päivänsä uima-altaassa, jolloin hän ensinnäkin liikkuu paljon. Toisekseen kaikki tietävät että vedessä tulee nopeasti vilu. Tämä johtuu siitä, että vesi johtaa lämpöä ilmaa paremmin. Vesi siis tavallaan imee energiaa kehosta pois.

Phelpsin energiabudjetti on siis kunnossa, huolimatta siitä, että hän syö viiden ihmisen edestä.

Eli: vähemmän kaloreita sisään, enemmän ulos. Paperilla yhtä yksinkertaista kuin tupakoinnin lopettaminen.

Näitä on hauska pohtia:

6. Miksi ihmiset käyttävät vaatteita?

Vaatteita käyttäneet luolamiehet kuluttivat vähemmän energiaa kehonsa lämmittämiseen, jolloin he tarvitsivat vähemmän ruokaa.

7. Miksi ruokaa alettiin lämmittää?

Lämpimään ruokaan tykästyneiden luolamiesten ei tarvinnut enää tuhlata kehon lämpöenergiaa ruoan lämmittämiseen, jolloin he pärjäsivät vähemmällä ruoalla. Oheishyötyinä myös desinfiointi ja ehkä jotain ruoansulatukseen liittyvää.