Näytetään tekstit, joissa on tunniste öljyhuippu. Näytä kaikki tekstit
Näytetään tekstit, joissa on tunniste öljyhuippu. Näytä kaikki tekstit

9. toukokuuta 2011

Irak leikkaa tuotantoennustettaan 50%

Iraq Slashes Projected Crude Output By Half Over Next 5 Years - ZeroHedge 9.5.2011

Irak on aikaisemmin ennustanut tuottavansa 12 Mb/d öljyä vuonna 2017. Nyt ennustetta on kuitenkin leikattu 6,5-7 miljoonaan päiväbarreliin. Syyksi ilmoitetaan kysynnän puute (hmm?).

Irakin on ajateltu olevan eniten tuotantoaan lisäävä maa tällä vuosikymmenellä. 12 Mb/d tuotannollaan se olisi noussut maailman suurimmaksi tuottajamaaksi, mutta nyt kuitenkin näyttää, että näin ei tapahdu. 5 Mb/d leikkaus tavoitteeseen on koko maailman tämän hetkiseen tuotantoonkin (89 Mb/d) nähden merkittävä. Irak tuottaa öljyä tällä hetkellä reilut 2,6 Mb/d.

Max Keiser ja Kurt Cobb


Max Keiser haastattelee Kurt Cobbia, joka on kirjoittanut peak oil -aiheisen trillerin Prelude. Aiheina öljyhuippu ja velkakriisi:






6. toukokuuta 2011

Kestävä kehitys

Mainio sarjakuva: http://www.recombinantrecords.net/2011/02/09/st-matthew-island/

Poroilla oli alussa siis lähes rajattomasti heille tärkeitä resursseja. Yltäkylläisyys johti populaation räjähdysmäiseen kasvuun, jolloin jäkälän kulutus lopulta ylitti sen uusiutumiskyvyn ja kehityksestä tuli kestämätöntä. Kestämätön kehitys ei voi jatkua loputtomiin ja niinpä poroille kävi huonosti.

Herra X, sijoittaja


Herra X:llä oli tasan miljoona euroa pääomaa sijoitettuna. Hän saa pääomalleen tuottoja 10% eli 100 000€ vuodessa, jokainen vuosi elämänsä loppuun saakka. Herra X on työnvieroksuja, hän eleli sijoitustensa tuotoilla eikä halunnut missään nimessä käydä töissä. Hän oli tullut vuosia toimeen pääomatuloillaan, sillä hänen vuosimenonsa olivat olleet keskimäärin 100 000€ vuodessa ja pääoma oli näin pysynyt tasaisesti miljoonassa eurossa.

Eräänä kesänä herra X kuitenkin hurahti golfiin, joka maksoi hänelle 50 000€ vuodessa. Herra X olisi voinut vähentää muuta kulutustaan, jotta hänen elämäntapansa olisi pysynyt kestävällä tasolla, eikä hän joutuisi pelkäämäänsä työelämään. Hän oli kuitenkin hedonisti, eikä halunnut karsia muista nautinnoistaan uuden harrastuksen takia. Sitä paitsi, olihan hän miljonääri!

Sinä kesänä herra X astui pois kestävän kehityksen polulta. Hän alkoi syömään pääomaansa.


Herra X ei huomannut uhkaavaa tilannettaan, hän oli näet erittäin huono matematiikassa. Sitä paitsi, olihan hänen elintasonsa ja kulutuksensa pysynyt samalla tasolla golf-harrastuksen aloittamisen jälkeenkin; 150 000€ vuodessa. Kulutus oli siis pysynyt samalla tasolla jo 10 vuotta, sen oli siis pakko olla kestävää!

Tilanteen vakavuus paljastui X:lle vasta, kun hän meni naimisiin ja luovutti raha-asioiden hoidon vaimolleen. Vaimo kauhistui näkemästään ja piti herralle kolmetuntisen läksytyksen siitä, kuinka tuhoontuomitulla polulla X oikeastaan olikaan. Herralla syttyi lopulta valo!

Paluu kestävään kehitykseen


Yhdessä vaimon kanssa he totesivat, että pääoma oli sulanut ylikulutuksen ansiosta reiluun 200 000 euroon, josta 10% tuotot olivat enää 20 000 euroa vuodessa. Hänen vaimonsa oli kaikkien aikojen kitupiikki, niinpä he yhdessä pudottivat vuosimenonsa vaivaiseen 5 000 euroon. Herra X joutui luopumaan harrastuksistaan, sikareistaan ja oluestaan, mutta ainakaan hän ei joutunut töihin!


Raivoisan säästökuurin myötä perheen pääoma alkoi hiljalleen karttua. Viimein 20 vuoden kaurapuurodieetin jälkeen aikaisempi miljoonan euron rajapyykki meni rikki. Myös pääomatulot kasvoivat entiseen mittaansa. Herra X sai makkaran, oluen ja sikarit takaisin. Aikanaan, pääoman kasvettua hän jatkoi myös golf-harrastustaan, muttei enää koskaan ylittänyt oman tilinsä kantokykyä.

Ihmiskunta


Herra X:stä poiketen meidän tärkein resurssimme ei ole uusiutuva, öljyn tuottoprosentti on 0. Olemme syöneet pääomaamme alusta alkaen, ainoa pelastava tekijä on ollut resurssien valtava koko kulutukseen nähden. Nyt öljyhuipun myötä on kuitenkin nähtävissä, että valtavista varannoista huolimatta öljy on rajallinen luonnonvara.

Kestävän kehityksen periaate pätee kaikkiin käyttämiimme resursseihin. Niin kauan kuin kulutamme pääomaamme emme ole kestävällä tiellä. On myös huomattava, että kun pääoma pienenee myös kestävän kulutuksen raja pienenee. Herra X olisi alussa voinut elää kestävästi 100 000 euron vuosimenoilla, mutta koska tuhlasi pääomansa hänen kestävän vuosikulutuksensa raja oli tippunut 20 000 euroon.

Vaihtoehdot


Joko karsimme kulutustamme rajusti kestävälle tasolle kuten herra X tai sitten luonto tekee sen puolestame. Porojen älyllinen kapasiteetti ei ensimmäiseen vaihtoehtoon riittänyt, joten luonto hoiti asian niiden puolesta.

Ikävä kyllä vapaaehtoinen vaihtoehto taitaa olla meiltäkin jo umpeutunut:

Population: The Elephant in The Room

Pääoma kutistuu


Maan kantokyvyn ajatellaan kestävän miljardi ihmistä ilman öljyä, koska väkiluku teollistumisen alkuaikoina oli niissä lukemissa. Täytyy kuitenkin muistaa, että olemme syöneet pääomaamme valtavasti viimeisinä 200 vuotena:

- Metallit jalostetaan malmeista, joiden metallipitoisuudet ovat yhä pienempiä, 1800-luvulla hyödyntämiskelvottomista esiintymistä

- Maaperän hedelmällisyys on pudonnut valtavasti kiitos monokulttuurin ja lannoitteiden, http://pohjoinenpermakulttuuri.wordpress.com/2011/03/09/maaperan-koyhtyminen-on-meille-kuolemaksi/:

Esimerkkinä eräässä viimeaikaisessa tutkimuksessa määriteltiin perunan ravinnehävikki viimeisen 50 vuoden aikana. Kadonnut oli

• 100% A-vitamiinista
• 57% C-vitamiinistä ja raudasta
• 28% kalsiumista
• 50% riboflaviinista
• 18% tiamiinista


- Metsät on laajoilta alueilta hakattu pois, kivihiilen käyttö Britanniassa alkoi juurikin polttopuun puutteesta. Öljyhuipun myötä puun energiakäyttö lisääntyy ja metsiä hakattaneen entisestään (esim. Neste Oil & palmuöljy)

- Kalakannat ovat kovan stressin alla ryöstökalastuksen vuoksi, aikoinaan Britannian edustalla ui valtavia 100 km pitkiä parvia, ei ui enää

Samaan aikaan, kun ihmiskunnan pääomat ovat kutistuneet on väestömäärä räjähtänyt käsiin. Esimerkiksi sinievätonnikalojen lukumäärä on kutistunut 92% 1950-luvulta. Samaan aikaan ihmisten lukumäärä on kasvanut 2,5 miljardista nykyiseen 7 miljardiin. Pääoma/henkilö on siis kutistunut molemmista suunnista:

1950: 100/2,5 = 40
2010: 8/7 = 1,1

Kestävä ihmispopulaatio voi siis hyvinkin olla reilusti alle puhutun miljardin.

Väestönkasvulle on hyvin hankala tehdä mitään. Kyseessä kun on kaksi ihmisen perusvieteistä: selviytymis- ja lisääntymisvietti. Päätöksiä tehtäessä omalla elämällä on aina suurempi painoarvo kuin maapallon tilalla, oli se kuinka huono tahansa. Silti, populaatio tulee tippumaan kestävälle tasolle ennemmin tai myöhemmin, halusimme sitä tai emme.

Loppuun David Attenborough'n filmiä (osa 1/6):



27. joulukuuta 2010

The Bumpy Plateau

Öljyn tuotantohuipun kohdalla tapahtuu talousmaailmassa ilmiöitä, joita ei luultavasti heti osata - tai haluta - yhdistää peak oiliin. Huipun aikakautta kutsutaan usein nimellä bumpy plateau - kuoppainen tasanne, nimellä viitataan öljyntuotannon kuvaajaan. Tasanteen tuntomerkkejä ovat hurja volatiliteetti öljyn hinnassa ja tiuhaan toisiaan seuraavat taantumat.

Tuotannon kohdatessa luontaiset rajansa kysyntä ylittää tuotannon, jolloin hinta kohoaa. Noussut hinta tyrehdyttää talouskasvun ja tulee taantuma. Taantuma puolestaan alentaa kysyntää, joka johtaa öljyn halpenemiseen. Halventunut öljy piristää talouskasvua kunnes tuotannon rajat saavutetaan uudestaan. Tämä sykli jatkunee joitakin vuosia, jonka jälkeen tuotanto kääntyy lopulliseen laskuunsa.

Oheisessa "sinne päin" -kuvaajassa:

1-3: Talous kasvaa, kysyntä kasvaa, tuotanto kasvaa, hinta kohtuullinen
3-4: Talous kasvaa, kysyntä kasvaa, tuotanto yskii, hinta kohoaa
4-5: Talous taantuu, kysyntä laantuu, hinta laskee, tuotanto laskee
5: Taantuman pohja saavutettu, talous alkaa kasvaa
6-. Repeat

Taantumat merkitty harmaalla.


Seuraavaksi faktaan perustuva kuvaaja Early Warning -blogista:


Kyseisen kuvaajan perusteella olemme juuri kivunneet ylös tasanteen ensimmäisestä kuopasta. Olemme siis tällä hetkellä oman kuvaajani vaiheessa 6-7.


Jos tämän perusteella lähdetään tekemään ennustuksia lähitulevaisuuteen, niin seuraava taantuma näyttäisi olevan jo kulman takana. Öljyn hinta huitelee tällä hetkellä korkeimmissa lukemissa kahteen vuoteen, n. $91 barrelilta. Talous on tällä hetkellä myös huomattavasti heikommissa kantimissa kuin vuonna 2008, jolloin hinta kävi lähes 150 taalassa barrelilta. Tämän vuoksi voisi olettaa, että seuraava kipupiste hinnan suhteen tulee jo huomattavasti aikaisemmin.

Mutta kuten tiedetään, talous on miljoonien liikkuvien osien kaoottinen kokonaisuus, joten mitä tahansa saattaa tapahtua. Tälläkin hetkellä hintaan vaikuttaa varmasti myös pohjoisen pallonpuoliskon kylmä talvi. Öljy on kuitenkin talouden yksi tärkeimmistä osasista, joten bumpy plateau kannattaa pitää mielessä seuraavan vuoden käppyröiden suuntaa pohtiessa.

1. joulukuuta 2010

Suomen omavaraisuus energian suhteen

Öljyhuipun saapuessa emme enää voi luottaa siihen, että meille tuodaan öljyä ja muita raaka-aineita samaan malliin kuin tähän asti. Öljyn vientiä syödään kahdesta suunnasta, kun tuotantomaa on oman huippunsa ohittanut: oma kulutus kasvaa ja oma tuotanto pienenee. Niinpä entisestä viejämaasta saattaa nopeastikin tulla tuojamaa. Tämän tapahtuessa tarpeeksi usealle maalle syntyy tilanne, jossa kaikille ei öljyä yksinkertaisesti riitä, jotkut jäävät ilman. Suomi on painoarvoltaan pieni maa kaukana kaikesta. Suurin osa Suomen öljystä tulee Venäjältä, mitä jos Venäjän jäljellä olevien öljyjen perässä ovat myös esim. Saksa ja Kiina? Suomi jäisi näiden jättien taistossa hyvin nopeasti jalkoihin. Öljy ei maailmasta lopu, mutta paikallisesti se on mahdollista viennin tyrehtyessä.

Aika kärjistettyä, mutta silti on hyvä miettiä onko meillä "Plan-B" sen varalta, jos öljyntuonti loppuisi kuin seinään.

Suomen energian kokonaiskulutus:



2003 2005 2007 2009 % (-09)
Öljy 375 363 361 334 25,1
Puupolttoaineet 288 281 302 262 19,7
Ydinenergia 238 244 245 246 18,5
Hiili 245 130 191 154 11,6
Maakaasu 167 149 147 135 10,1
Turve 99 69 102 70 5,3
Vesivoima 34 48 50 45 3,4
Tuulivoima 0 1 1 1 0
Muut 23 27 31 41 3,1
Sähkön nettotuonti 17 61 45 44 3,3
Yhteensä 1489 1374 1477 1331 100
Uusiutuvat % 22,3 25 25,1 25,7

Yksiköt: PJ - Lähde: Tilastokeskus

Kuten taulukosta nähdään, neljännes Suomen energiasta on peräisin öljystä, joka on samalla Suomen tärkein yksittäinen energianlähde. Ulkomaisia ovat myös hiili, maakaasu, ydinenergia ja tietysti tuotu sähkö. Yhteensä nämä muodostavat liki 70% Suomen energiasta. Omavaraisuus on siis hyvin kaukana.

Tiputtaaksemme tätä prosenttia meidän tulisi pyrkiä kaikin keinoin eroon etenkin fossiilisista energianlähteistä ja samalla lisätä kotimaista energiantuotantoa.

Kotimaiset energianlähteet


Suomella on uraania omiin tarpeisiinsa maaperässä, mutta keinoja sen rikastamiseksi ei kotimaasta toistaiseksi löydy. Lisäksi kun otetaan huomioon ydinvoiman mörköaspekti, niin ydinenergian kotimaistaminen ei vaikuta kovin todennäköiseltä. Ehdottoman pakon edessä tämä olisi kuitenkin mahdollista toteuttaa. Taannoisen ydinvoimapäätöksen ja mahdollisen kotimaisen uraanin myötä saataisiin omavaraisuutta nostettua merkittävästi.

Risupaketin myötä myös puunpolttoa lisätään tuntuvasti tulevina vuosina. Puun EROEI:stä en ole varma, mutta kovin korkea se ei ole. Kotimaista energiaa joka tapauksessa. Puun lisäksi Suomen luonnosta löytyy myös turvetta, joka ydinvoiman tavoin on kiistanalainen aihe. Turpeentuotannon kielteiset ympäristövaikutukset ovat kuitenkin esim. öljyonnettomuuksiin verrattuna pieniä. Ongelmana onkin että vaikutukset nähdään omassa mökkijärvessä eikä televisiossa Meksikonlahdella. Mahdollisuuksia kuitenkin olisi tuontienergian osuuden pienentämiseksi.

Suurin osa Suomen vesivoimapotentiaalista on jo käytössä. Vuotoksen - jälleen kiistanalainen - valjastaminen on ainoa tapa jolla vesivoimaa voidaan merkittävästi lisätä. Sillä ei kuitenkaan kovin suurta vaikutusta saada aikaan. Tuulivoima on EROEI:ltään suhteellisen hyvä vaihtoehto, se on myös helpohko ottaa käyttöön. Suomi on kuitenkin suhteellisen tuuleton maa. Lisäksi tuulen vaihtelevasta luonteesta johtuen sillä ei voida kovin suurta osaa Suomen sähköstä tuottaa. Kaikki mahdollinen potentiaali kannattaa kuitenkin ottaa käyttöön.

Liikenne


Sähköntuotantoa ongelmallisempi asia on, että lähes kaikki liikenne kulkee öljyllä. Aiemmissa kirjotuksissani totesin, ettei autoliikenteen energianlähteeksi löydy oikein mitään muuta kuin öljy. Ongelma onkin, voidaanko sähköntuotantoa ja muuta infrastruktuuria ylläpitää, jos autoliikenne on vaikeuksissa? Pyöriikö ydinvoimalat, puunpolttolaitokset ja muut, jos liikenne ei toimi. Pystytäänkö kutistuva logistinen kapasiteetti ohjaamaan muun energiantuotannon ylläpitoon. Toivottavasti, sillä muuten koko energiainfrastruktuuri uhkaa romahtaa.

Raideliikenteen lisääminen ja kunnossapito on tässä mielessä elintärkeää. Länsimetro ja kehärata ovat hyviä alkuja.

Energiansäästö


Miten öljyhuippu vaikuttaa sademetsien viidakkokansoihin? Ei mitenkään, koska he eivät kuluta juurikaan energiaa. Niinpä energiansäästö on myös keino vähentää riippuvaisuutta (ulkomaisesta) energiasta ja näin vähentää myös haavoittuvaisuutta öljyhuipulle. Säästämistä voit harjoittaa yksilötasolla ja aloittaa nyt. Energiansäästö näkyy lopulta myös lompakossasi. Kukkarolla äänestäminen on myös yleensä parempi tapa vaikuttaa, kuin vaaliuurnilla käyminen.

Suomen omavaraiseksi saaminen ei onnistu ilman energiansäästöä, ulkomaisen energian osuus on liian suuri korvattavaksi yksistään kotimaisella tuotannolla. Tulevaisuudessa tulemme käyttämään vähemmän energiaa, joko teemme sen vapaaehtoisesti nyt tai olosuhteiden pakosta myöhemmin. Meillä on vielä aikaa pohtia ja  päättää mistä karsimme, mutta se aika käy koko ajan lyhyemmäksi.

28. marraskuuta 2010

Lisää luettavaa

Lisäsin oikealle hieman linkkejä. Loistavia tiedonlähteitä kaikki, suurin osa tosin englanniksi.

ChrisMartenson.com

Dr. Chris Martensonin ilmainen Crash Course -videosarja selittää tulevaisuutemme ongelmia selkeästi ja havainnollisesti. Todellinen "must see" energia- ja talousaiheista kiinnostuneille. Sivustolla lisäksi mm. Daily Digest -blogi jonne kerätään päivittäin uutisotsikoita maailman tapahtumista. Jos olet kiinnostunut tämän blogin aihepiiristä, niin tätä et voi missata!

Early Warning

Blogi öljyhuipusta, ilmastonmuutoksesta ja muista ympäristöongelmista. Sivustolla mm. kuukausittainen öljyntuotannon seuranta.

King World News

Eric King haastattelee eri talousguruja, aihepiirinä mm. kultaan sekä hopeaan sijoittaminen. Haastattelut ilmaiseksi linkistä.

SchiffReport

Subprime-kriisin ennalta nähneen Peter Schiffin YouTube-videoblogi. Schiff puhuu suhteellisen selkeästi erityisesti USA:n talousasioista. Hän kulkee pitkälti vastavirtaan valtamedian optimistien seassa, mutta osui ainakin 2006-07 oikeaan, kuten tässä videossa nähdään. Schiff suosittelee mm. kultaan sijoittamista.

samassaveneessa.info

Suomenkielinen sivusto samasta aihepiiristä. Valtavasti materiaalia, johon kannattaa erityisesti heikosti englantia osaavien tutustua.

Suomen Talousdemokratia -blogi

Sinäkin olet luultavasti valtaosan päivästäsi töissä, jotta saisit mahdollisimman paljon numeroita pankkitilille tai paperilappusia taskuun. Miksi elämämme pyörii näiden numeroiden ympärillä? Mistä ne numerot ja lappuset oikeastaan tulevat? Sivustolla tietoa rahan syvimmästä olemuksesta ja mahdollisista vaihtoehdoista. Kaverit keräävät muuten parhaillaan kannattajakortteja, ehtiäkseen puolueeksi kevään eduskuntavaaleihin.

The Oil Drum

Ehkä Peak Oil-aiheen ykkössivusto.

The Zeitgeist Movement

TZM ajaa ns. resurssipohjaista talousmallia, joka on niin kaukana nykyisestä yhteiskuntamallista, että sitä on hiukan vaikea sisäistää ja vielä vaikeampi toteuttaa. Ehkä nimenomaan tästä syystä mielenkiintoinen liike. Suomen osasto: www.zeitgeist.fi

ZeroHedge

Loistava sivusto talousuutisista. Sivustolle tulee päivittäin analyysejä talouden nykytilasta ja talousuutisista. Kannattaa ehdottomasti tutustua, jos haluaa nähdä pintaa syvemmälle.

25. marraskuuta 2010

Korvaajaehdokkaat 2/2: Biopolttoaineet ja sähköautot

Öljyhuippu on erityisen hankala liikenteen kannalta. Lähes kaikki kulkupelit käyttävät energianlähteenään öljyä. Vaihtoehtoja etsitään kuumeisesti mm. biopolttoaineista ja sähköautoista. Tekniikat ovat vielä kokeiluasteella eikä tulevaisuudenkaan näkymät kovin optimistisilta näytä.

Etanoli


Etanoli on se kemikaali oluessa ja viinissä, joka riittävästi nautittuna tuo meille hassun olon. Tämän lisäksi etanolia löytyy ensi vuoden alusta alkaen bensiinin sekoitettuna kaikilta Suomen huoltoasemilta. Uudessa E10-bensiinissä etanolia on 10%.

Etanolia valmistetaan maailmalla lähinnä Yhdysvalloissa maissista (50% maailman tuotannosta) ja Brasiliassa sokeriruo'osta (38%).

Etenkin maissista tehty etanoli on suoraan sanottuna järjetöntä. Jos kaikki USA:ssa viljelty maissi käytettäisiin etanolintuotantoon, sillä korvattaisiin n. 15% USA:n bensankulutuksesta. Maissin viljelyyn, kuljettamiseen ja muuttamiseen etanoliksi kulutetaan huimat määrät energiaa, niinpä maissietanolin EROEI on 2-0,5:1. Toisin sanoen sen tuottamiseen kulutetaan joissain tapauksissa enemmän energiaa kuin siitä saadaan. Samalla ruoaksi käytettävän maissin osuus laskee, joka johtaa ruoan hinnan nousuun. Sokeriruo'osta tehdyn etanolin EROEI on parempi, 10-8:1. Täytyy kuitenkin ottaa huomioon, että kyseinen kasvi soveltuu hyvin Brasilian ilmastoon ja EROEI on sitä huonompi, mitä huonompi ilmasto.

Etanolia voidaan myös tehdä muista kasveista, mutta tekniikka on vielä kehittymätöntä. Etanolin energiasisältö on puolet bensiinin vastaavasta, toisin sanoen etanolia pitäisi tuottaa kaksi kertaa enemmän kuin bensiiniä nyt. Siitä ei siis voi tulla bensiinin korvaajaa nykyisen kaltaisella kulutustahdilla.

Biodiesel


Biodieseliä voidaan valmistaa esim. rypsistä, soijasta tai palmyöljystä. Biodiesel kärsii samoista ongelmista kuin etanoli; sitä tuotetaan ruokakasveista, skaalautuvuus on heikko ja EROEI surkea. Jätteistä voidaan myös valmistaa biodieseliä, mutta skaala on vain liian pieni.

Paras EROEI saadaan palmuöljystä valmistetusta biodieselistä, erään laskelman mukaan 9:1. Öljypalmun viljely kuitenkin valtaa tilaa ruokakasvien viljelyltä ja - vaikka Neste Oil muuta väittääkin - sademetsiltä. Palmuöljyä käytetään enemmän - kysyntä kasvaa - tuotanto kasvaa - tuotantoon tarvittava viljelysmaa kasvaa.

Uusi idea on valmistaa biodieseliä levästä. Idea on kehittelyvaiheessa, mutta vaikuttaa suhteellisen lupaavalta. Ongelma on jälleen kerran skaala. Perinteistä öljyä tuotetaan niin valtavia määriä, että tuotannon korvaaminen lapsen kengissä olevilla ideoilla on lyhyellä aika välillä mahdotonta.

Sähköautot


Paljon hypetystä osakseen saaneet sähköautot tekevät tuloaan. Niissäkin on kuitenkin valtavia ongelmia vielä ratkottavana.

Suurin ongelmista lienee toimintasäde. Toimintasäteen surkeus johtuu akkuteknologian tasosta - siinä missä bensiinin energiatiheys on 50 MJ/kg, tämän hetken parhaimpien akkujen energiatiheys on 0,5 MJ/kg. Tarvitaan siis sata kiloa akkuja yhden bensiinikilon korvaamiseksi. Litium-ioni -akkujen teoreettinenkin energiasisältö on vain 3 MJ/kg. Kehitystä siis tarvitaan.

Sähköautojen käyttämä energia täytyy myös tuottaa jossain, niinpä sähköautot lisäävät sähkön kysyntää reilusti. Maailman 800 miljoonan auton korvaaminen sähköautoilla ei myöskään ole mikään helpoin ja halvin urakka. Varsinkaan kun ottaa huomioon kuinka paljon energiaa auton tekemiseen tarvitaan.

Todellisia ja helposti käyttöön otettavia liikennemuotoja, joilla pystytään öljyriippuvaisuutta vähentämään on jo tarjolla. Näitä on mm. joukkoliikenteen suosiminen, erityisesti raideliikenne tulee kokemaan renesanssin tulevina vuosina. Ehkä itse Warren "Omahan Oraakkeli" Buffett näki tämän viime vuonna ostaessaan USA:n toiseksi suurimman rautatieyhtiön ennätyssuuressa $34 miljardin kaupassa, kuka tietää.

Ihmiskunnan energiatehokkain tapa liikkua on muuten polkupyörä. Käytetty energia kilometriä kohden on kaikista liikkumismuodoista pienin - mukaan lukien kävely. Jos on mahdollista kulkea vaikkapa työmatkat pyörällä, niin suosittelen ainakin harkitsemaan. Halpaa, helppoa ja liikunnallista.

19. marraskuuta 2010

Öljyhuippu - Peak oil - Osa 3/3 - Seuraukset

Kun ihmiskunnan tärkeimmän resurssin tuotanto kääntyy laskuun, ei seuraukset voi olla kovin hyvät. Seuraavina vuosikymmeninä vastaamme tulee sellaisia mullistuksia, joita ei ihmiskunnan historiassa ole nähty.

Hinta


Markkinatalouden peruslain mukaan tuotteen hinta määräytyy kysynnän ja tarjonnan mukaan. Kun tarjonta tulee tulevina vuosina kutistumaan ja kysyntä puolestaan kasvamaan, hinnan korottamiselle tulee painetta yhtälön molemmilta puolilta. Tästä saatiin esimakua vuonna 2008, kun barrelin hinta kohosi uuteen ennätykseensä lähes 150 dollariin. Seurauksena maailmanlaajuinen finanssikriisi. Finanssikriisi lähti liikkeelle, kun maksukyvyltään heikoille amerikkalaisille tarjottiin ns. subprime-lainoja, jotka sitten jäivät maksamatta ja asuntomarkkinat romahtivat. Miksi ne sitten jäivät maksamatta? Lainoja ei tietysti alunperinkään olisi pitänyt tarjota selvästi epäsopiville asiakkaille, mutta olisiko myös öljynhinnalla ollut osuutta asiaan? Mielestäni kyllä.

Öljyä käytetään lähes kaikessa taloudellisessa toiminnassa. Hinnan noustessa yritysten ja kotitalouksien kustannukset nousevat. Autoilu kallistuu, ruoka kallistuu jne. Käytettävissä olevasta pääomasta menee suurempi osa energiakustannuksiin. Jos pääomaa ei alunperinkään juuri ollut, niin saattaa esim. asuntolainat jäädä maksamatta.

Ruoka


Jokaista ruoassa olevaa kaloria kohti käytetään 10 kaloria fossiilista energiaa. Lannoitteet ja hyönteismyrkyt tehdään fossiilisista aineista. Pelto kynnetään, kasvit istutetaan ja korjataan öljyllä kulkevilla laitteilla. Seuraavaksi ne pakataan öljystä tehtyihin muovipaketteihin, kuskataan toiselle puolelle maapalloa rekoilla ja laivoilla. Näistä vielä suuri osa vanhenee kaupan hyllyllä ja heitetään lopulta pois.

Kun öljyn hinta nousee, tulee myös ruoan hinta nousemaan. Seuraa nälänhätää maapallon jo nälkäänäkevissä kolkissa. Ihmisten väkiluku on seitsenkertaistunut öljyajan myötä, tämä ei tule jatkumaan. Väkiluku kääntyy vääjäämättä laskuun öljyntuotannon myötä.

Samaan tapaan kuin myyräpopulaatiot ensin kasvavat metsän ollessa täynnä resursseja (ruokaa), ne romahtavat resurssien loputtua. Tämä pätee myös toisiin nisäkkäisiin - ihmisiin. Myyrien onneksi niiden tärkein resurssi on uusiutuvaa.

Talous


Kuten jo edellä totesin, talouskasvumme edellytyksenä on halpa energia. Kun se loppuu, olemme vaikeuksissa. Yrityksiltä, valtioilta ja kotitalouksilta kuluu entistä enemmän pääomaa välttämättömiin kustannuksiin. Selvimmin tämä näkyy varmasti bensan hinnan kohotessa, jos henkilöltä menee yhä enemmän rahaa töihin päästäkseen hänellä jää vähemmän muuhun käyttöön.

Kuljetuskustannuksien noustessa globalisaatio kääntyy toiseen suuntaan: lokalisaatioksi. Ei ole enää järkeä louhia rautamalmia Kanadasta, lähettää se sulattoon Yhdysvaltoihin, kuljettaa valmis teräs Kiinaan sorvattavaksi, lähettää valmis komponentti Suomeen koottavaksi ja tämän jälkeen myydä tuote Brasiliaan - ei sillä että tässä nytkään olisi mitään muuta kuin rahallista järkeä.

Ensimmäisiä oirehtijoita ovat varmasti lentofirmat. Ne ovat nyt jo vaikeuksissa eikä tulevaisuus näytä yhtään valoisammalta, pysyisin näiden osakkeista kaukana.

Nykyinen markkinatalous muistuttaa kovasti Ponzi-huijausta. Talouskasvu on välttämätön, muuten systeemi ei toimi ollenkaan. Rahanluontimekanismista johtuen taloudessa on aina enemmän velkaa kuin itse rahaa. Tästä syystä talouden on kasvettava jatkuvasti, jotta velkojen maksu onnistuisi edes jotenkin. Seurauksena on kaikenlaista pahoinvointia, jos talous ei kasva.

Rajaton kasvu rajallisella planeetalla on mahdoton yhtälö. Se mikä ei voi jatkua, ei jatku. Näyttäisi vahvasti siltä, että kasvun rajat alkavat olla näköpiirissä.

Voiko näitä rajoja sitten siirtää? Mitenkäs uusiutuvat energianlähteet? Sähköautot? Näistä lisää seuraavaksi.

Öljyhuippu - Peak Oil - Osa 1/3 - Määrä
Öljyhuippu - Peak Oil - Osa 2/3 - Laatu

18. marraskuuta 2010

Öljyhuippu - Peak oil - Osa 2/3 - Laatu

Pihallasi on omenapuu ja haluat omenan. Minkä niistä otat? Valitset tietysti käden ulottuvilla olevan, kaikista mehukkaimman näköisen hedelmän. Seuraavaksi 2. mehukkaimman ja niin edelleen. Ennen pitkää olet tilanteessa, jossa kaikki suurimmat ja helposti saatavat omenat on syöty. Jäljellä on enää kitukasvuiset ja latvustossa olevat hedelmät.

Sama periaate pätee myös öljyntuotannossa, parhaimmat hedelmät on jo syöty. Sata vuotta sitten saattoi mies lapion kanssa kaivaa öljylähteeseen ja öljy pulppusi itsestään ylös. Nykyään öljyä porataan jo valtamerellä mannerjalustan ulkopuolella, jossa jo koeporaukset maksavat miljoonia yhtä yritystä kohti. Jos öljyä löytyy, paikalle rahdataan valtava öljynporauslautta. Lautalta porataan lähteeseen, joka on monesti kahden kilometrin vesikerroksen ja kilometrin maakerroksen alla. Toiminta on kallista ja hankalaa, kuten Meksikonlahdella viime keväänä nähtiin.

Helpot, halvat, hyvälaatuiset ja suuret maalla olevat öljykentät ovat pitkälti jo hyödynnetty. Jatkuvasti siirrytään hyödyntämään pienempiä ja vaikeasti saavutettavia öljykenttiä. Niistä saadun öljyn laatu on usein myös huonompaa, esim. korkeampi rikkipitoisuus tai viskositeetti "juoksevuus".

Samalla odotettava rahallinen tuottosuhde (ROI, return on investment) huononee. Investointien hinta kohoaa ja odotettavissa oleva tuotanto pienenee. Yhtälöön vaikuttaa kuitenkin hinta, jonka kohoamisen ansiosta huonommista kentistä tulee hyödyntämiskelpoisia.

On olemassa toinenkin, yhteiskunnan kannalta tärkeämpi tuottosuhde, jossa hinta ei vaikuta - EROEI - energy returned on energy invested. Kuinka paljon energiaa kuluu energian hankintaan. Siinä vaiheessa, kun öljytynnyrin tuottaminen kuluttaa öljytynnyrin verran energiaa toiminnasta tulee järjetöntä ja olemme vaikeuksissa. Öljyn EROEI on laskenut laskemistaan. Sata vuotta sitten tuottosuhde oli 100:1, 1970-luvulla tippunut jo 30:1. Tällä hetkellä tuottosuhteen on laskettu olevan 15-12:1.

Lisätään nyt vielä toinen kasviaiheinen vertaus, kun alkuun päästiin. Jos maanviljelijä saa yhtä istuttamaansa vehnänjyvää kohti 100 tai 15 uutta jyvää, kummassa tapauksessa hän elää leveämmin? Entä missä vaiheessa hän heittää hanskat tiskiin ja toteaa ettei hommassa ole järkeä?


Öljyhuippu - Peak Oil - Osa 1/3 - Määrä
Öljyhuippu - Peak Oil - Osa 3/3 - Seuraukset

17. marraskuuta 2010

Öljyhuippu - Peak oil - Osa 1/3 - Määrä

Öljy on energianlähteistämme ominaisuuksiltaan kaikkein parhain. Sen varannot ovat valtavat, sillä on loistava energiatiheys ja se on suhteellisen turvallinen käsitellä. Öljyä on myös helppo tuottaa, kuljettaa, varastoida ja muokata. Näistä syistä öljy on halpaa ja siitä on tullut yhteiskuntamme tärkein energianlähde. Sen osuus koko maailman energiankulutuksesta on 34% ja lähes kaikki liikenne kulkee öljyllä. Tämän vuoksi maailman talouskasvu - ja sitä myötä elintasomme - on vahvasti sidoksissa halvan öljyn riittävyyteen.

Öljyntuotanto on kasvanut vuosikymmenestä toiseen ja on tällä hetkellä n. 87 Mb/d - miljoonaa barrelia päivässä. Mikäli haluamme taloutemme ja elintasomme kasvavan, tulisi myös öljyntuotannon kasvaa. Onko tämä kuitenkaan mahdollista?

Öljyhuippu on väistämätön


Öljy on uusiutumaton, rajallinen luonnonvara, joten jossain vaiheessa rajaton kasvu törmää luonnon asettamiin rajoihin. Saavutetaan maksimituotanto - öljyhuippu, jonka jälkeen tuotantomäärät kääntyvät laskuun. Kysymys on vain siitä milloin tämä tapahtuu.

Idean isä, yhdysvaltalainen M. King Hubbert kehitti 1950-luvulla ns. "Hubbertin käyrän". Mallin, joka ennusti, että tietyn alueen öljyntuotanto seuraa "kellokäyrää". Mallinsa avulla Hubbert ennusti Yhdysvaltojen tuotantohuipun osuvan 60- ja 70-lukujen vaihteeseen. Hän osui oikeaan, huippu saavutettiin vuonna 1971. Maailman tuotantohuipun Hubbert ennusti osuvan 90-luvun tienoille. Ennuste ei kuitenkaan toteutunut, syynä kenties 70-luvun öljykriisi joka vähensi tuotantoa merkittävästi vuosiksi.


 Tuotantohuipun ovat ohittaneet myös seuraavat maat:

  • Kanada 1974
  • Romania 1976
  • Intia 1995
  • Argentiina 1998
  • Venezuela 1998
  • Britannia 1999
  • Australia 2000
  • Norja 2001
  • Meksiko 2004

Öljy täytyy löytää ennen tuotantoa. Nykyään kulutetaan 4 barrelia jokaista löydettyä barrelia kohti. Yhdysvaltojen öljylöytöjen huippu oli 30-luvulla, tästä 40 vuotta eteenpäin ja tuotanto oli huipullaan. Maailman öljylöytöjen huippu oli 1960-luvulla, 50 vuotta sitten.

Ohessa listaa ns. jättiläisöljykenttien löydöistä vuosikymmenittäin (gigabarrelia):

  • 1910: 15 Gb
  • 1920: 80 Gb
  • 1930: 140 Gb
  • 1940: 200 Gb
  • 1950: 300 Gb
  • 1960: 410 Gb
  • 1970: 220 Gb
  • 1980: 70 Gb
  • 1990: 45 Gb
  • 2000: 30 Gb 

Nykyään jonkinlainen konsensus huipun ajankohdasta on vuosien 2000-2020 välillä. Eli nyt.

Öljyhuippu - Peak Oil - Osa 2/3 - Laatu
Öljyhuippu - Peak Oil - Osa 3/3 - Seuraukset

15. marraskuuta 2010

Alkusanat

Maailmamme on viimeisen sadan vuoden aikana muuttunut yhä kiihtyvämpään tahtiin. Ihmiskunnan tieteellinen ja tekninen tietämys on ottanut valtavia askeleita eteenpäin lähes joka saralla; atomi on halkaistu ja Kuussa on käyty. Tietokoneiden laskentateho tuplaantuu Mooren lain mukaan joka toinen vuosi.

Ihmispopulaatiolta kesti 200 000 vuotta saavuttaa miljardin yksilön rajapyykki 1800-luvun alussa. Tämän jälkeen määrämme on kasvanut parissa vuosisadassa lähes seitsenkertaiseksi. Seuraavan miljardin lisääminen populaatioon kestää nykyään vain muutaman vuosikymmenen. Yhden henkilön elämässä suhteellisen pitkä aika, historian mittakaavassa silmänräpäys.

Elämme siis eksponentiaalisia aikoja. Tämän blogin tavoitteena on antaa jonkinlaista näkökulmaa vanhaan tuttuun kysymykseen: mihin tämä maailma on oikein menossa? Tarkoitus on valottaa tapahtumassa olevia mullistuksia, joihin valtamedian lamput eivät pahemmin paista. Näitä aiheita ovat mm. öljyhuippu (peak oil) ja teollisuusmaiden veitsenterällä kieppuva taloustilanne.

Monesti kuulee, että asiat tajuaa paremmin jos niistä kirjoittaa. Niinpä tavoitteena on myös itse ymmärtää paremmin tätä valtavaa tiedonjyväsistä koostuvaa palapeliä, jota myös taloudeksi kutsutaan.