Öljyntuotanto- & hintaseuranta

Pistin pystyyn sivun, jossa pyrin seuraamaan maailman öljyntuotantoa ja öljynhintaa kuukausittain. Sivulle pääsee tuosta ylhäältä, sekä tästä: Öljyntuotanto- ja hintaseuranta

Tuotantodata on peräisin IEA:lta ja käsittää perinteisen raakaöljyn sekä muut nestemäiset polttoaineet (LNG ja synteettiset).

Joulukuussa 2010 öljyä tuotettiin 88,1 miljoonaa tynnyriä päivässä, laskua marraskuun ennätyslukemista tuli 0,3 Mb/d. Ennätystuotannosta huolimatta öljyn hinta on noussut kesän n. 75 $/bbl lukemista 20% käyden 93 dollarin tuntumassa. Kirjoitushetkellä hinta on 89,5 $/bbl.

Joulukuun tarkistetut sekä tammikuun luvut tulevat sitten helmikuun puolivälissä.

Tweet

Mistä raha tulee ja mitä se on?

Money makes the world go around, the world go around, the world go around...

Yksilöiden ja yhteisöjen elämä pyörii jatkuvasti rahan ympärillä. Raha on määräävä tekijä lähes kaikissa arkielämämme päätöksissä. Kaikki unelmoivat äkkirikastumisesta ja kärsivät rahan puutteesta. Siihen nähden, että raha on niinkin keskeinen tekijä elämässämme, siitä tiedetään varsin vähän. Mistä se oikeastaan tulee? Kuka valmistaa rahaa?

Raha syntyy lainoista - Raha on velkaa

Yleinen käsitys lienee, että valtiot luovat itse rahansa, mutta se ei varsinaisesti ole näin. Suurin osa uudesta rahasta luodaan yksityisissä pankeissa. Pankit luovat lainaamansa rahan käytännössä tyhjästä. Tätä prosessia kutsutaan vähimmäisvarantojärjestelmäksi (fractional reserve banking), joka toimii jota kuinkin näin:

Ja lisää suomeksi:
Samassaveneessa.info:n Nykyinen raha- ja talousjärjestelmä -videossa.

Asuntolainasi ei siis tullut pankin omista varannoista, he vain napsauttivat sormiaan ja loivat tilillesi haluamasi summan rahaa. Summan jonka nyt joudut maksamaan korkojen kera takaisin, jos et maksa niin pankki vie talosi yms. Melko hyvä bisnes siis.

Raha on siis velkaa, joka tunnetusti pitää maksaa takaisin korkojen kera.  Kysymys kuuluukin, jos raha tulee lainoista, mistä korkoihin tarvittava raha sitten tulee? Ei mistään. Tästä syystä velkaa on systeemissä aina enemmän kuin itse rahaa. Vanhan velat maksetaan korkoineen ottamalla uutta velkaa korkojen verran enemmän. Rahamäärän ja talouden tulee tästä syystä kasvaa loputtomiin, jotta entiset velat voidaan maksaa korkojen kera.

Talouskasvun pysähtyessä ihmiset välttävät velanottoa ja maksavat vanhoja velkojaan takaisin. Kaikki eivät näitä kuitenkaan pysty maksamaan, koska rahaa on velkaa vähemmän. Jollekin jää siis musta pekka käteen ja hän menee konkurssiin. Systeemi toimii samalla tavalla kuin vanha tuolileikki, jossa tuoleja on yksi vähemmän kuin osanottajia; musiikin loppuessa joku jää ilman tuolia ja tippuu pelistä.

Rahamäärän jatkuvan kasvun tarpeesta seuraa myös se, että inflaatio on sisäänrakennettu systeemiin. Inflaatio ymmärretään yleensä kuluttajahintojen nousuna. Hintojen nousu on kuitenkin vain inflaation oire. Inflaatio tarkoittaa liikenteessä olevan rahamäärän kasvua. Yksittäisen euron ostovoima tippuu (hinnat nousee), kun euroja on aikaisempaa enemmän liikenteessä.

Pankeilla on siis valta luoda rahaa ja kontrolloida sen määrää korkojen avulla. Rahan määrää manipuloimalla voidaan luoda esimerkiksi keinotekoinen taantuma ja muuta kivaa. Pankeilla on täten suhteettoman suuri valta valtioihin rahanluontimonopolinsa ansiosta. Tämä kannattaa pitää mielessä, kun pohtii, että millä perusteilla mikäkin asia poliitikassa päätetään. Keitä esimerkiksi Kreikka-lainat hyödyttivät? Kansalaisia? Vaiko pankkeja ja sijoittajia joiden velkakirjasijoitusten riskit uhkasivat laueta?

Jos systeemi tuntuu järjettömältä, kannattaa tutustua Suomen Talousdemokratia ry:n parannusehdotuksiin.

Lisää rahan luonteesta, luomisesta ja historiasta:

The Money Masters - How International Bankers Gained Control of America

Money as Debt

Ja loppukevennys:

Tweet

Geoterminen Energia

Auringon ohella meillä olisi toinenkin käytännössä loppumaton energianlähde käytettävissämme; oma planeettamme. Maapallomme on jättimäinen avaruudessa ajelehtiva laavapallo, jonka pinta on jähmettynyt kiveksi. Jos pääsisimme tämän suhteellisen ohuen jähmettyneen kerroksen läpi keräämään Maan lämpöenergiaa, olisi energiaongelmamme aika pitkälti ratkaistu.

Toimintaperiaate ja nykyinen käyttö

Geoterminen energia voidaan valjastaa suhteellisen yksinkertaisella tekniikalla; vettä kierrätetään maan alla, jossa se lämpenee, lämmennyt vesi pyörittää turbiinia tai lämmittää kiinteistöjä.

Teknisesti suurin haaste lienee tarpeeksi syvälle pääseminen. Lämpötila nousee keskimäärin 30-40 astetta syvyyskilometriä kohti. Geoterminen energia ei siksi ole toistaiseksi taloudellisesti kannattavaa.

Vulkaanisesti aktiivisilla alueilla maankuori on kuitenkin ohuempaa ja geotermisen energian valjastaminen näin kannattavaa. Esimerkiksi Islanti tuottaa noin puolet energiastaan tällä tavalla. Maailmanlaajuisesti kapasiteettiä oli 2009 lopulla 10,7 GW. Viisi suurinta tuottajamaata olivat:

1. Yhdysvallat 3,1 GW
2. Filippiinit 1,9 GW
3. Indonesia 1,2 GW
4. Meksiko 0,9 GW
5. Italia 0,8 GW

Geotermisen energian potentiaali

Tämä tuotantomuoto on erittäin kiinnostava potentiaalinsa vuoksi, geotermisessä energiassa yhdistyy monta hyvää ominaisuutta:

• 24/7 tasainen tuotanto (vrt. tuuli & aurinko)
• Saasteettomuus
• Loputon kapasiteetti
• Paikallisuus
• Suhteellisen yksinkertainen tekniikka

Tekniikan kehittyessä ja tuotantokustannuksien laskiessa geotermisestä energiasta voisi tulla pääasiallinen sähköntuotantomuoto joka puolella maapalloa. Toisin kuin tuuli- ja aurinkoenergian kohdalla, geoterminen energia ei ole paikasta tai olosuhteista riippuvainen, paikka vaikuttaa vain porattavan reiän syvyyteen, tasainen tuotanto on siis mahdollista ympäri maapallon. MIT:n raportin (pdf) mukaan geotermistä energiaa on tarjolla 13 000 ZJ, josta "helposti hyödynnettävää" 2 000 ZJ, ihmiskunta kuluttaa vuodessa noin 0,5 ZJ energiaa.

Vaihtoehtoisia energiamuotoja kyllä siis löytyy, mutta löytyykö päättäjiltä kykyä nähdä öljyhuipun aiheuttamat ongelmat ajoissa ja kykenevätkö he kääntämään kurssimme ennen kuin seinä tulee vastaan...

Tweet

Aurinkoenergia

Aurinko on valtava fuusiovoimala, joka tuottaa lähes kaiken ihmiskunnan käyttämän energian. Auringon ytimessä vetyatomit yhdistyvät heliumiksi, tässä ydinreaktiossa vapautuu energiaa, joka säteilee ympäri aurinkokuntaa. Osa säteilystä osuu maapallolle lämmittäen planeettaamme ja näin mahdollistaen elämän.

Tästä säteilystä valjastamme epäsuorasti lähes kaiken energiamme. Fossiiliset energiat, tuulivoima, vesivoima ja bioenergiat ovat kaikki auringon säteilyn tulosta. Fossiiliset polttoaineet ovat maankuoreen vuosimiljoonien saatossa varastoitunutta aurinkoenergiaa, josta olemme nyt muutamassa sadassa vuodessa tuhlanneet suuren osan. Mikäli aiomme säilyttää edes osan nykyisestä elintasostamme, meidän tulee siirtyä käyttämään uusiutuvia energianlähteitä - ja nopeasti. Auringon säteilyn suora muuttaminen ihmiselle käytännölliseen muotoon on yksi potentiaalisimmista vaihtoehdoista.

Aurinkoenergian suoran valjastamisen eteen tehdään rajusti tutkimusta. Ongelmia on kuitenkin mm. säteilyn heikon energiatiheyden kanssa. Säteilyn määrä tietysti myös vaihtelee päivän ja yön, kesän ja talven sekä paikan mukaan. Tällöin ongelmaksi tulee energian varastointi, jota ei  nykytekniikalla voida mitenkään järkevästi toteuttaa.

Aurinkokennot

Aurinkokennoilla säteily muutetaan suoraan sähköksi valosähköisen ilmiön avulla. Kennoissa käytetään erikoismateriaaleja, jotka nostavat kennojen hintaa sekä alentavat todellisen massatuotannon mahdollisuutta. Kennojen hyötysuhde on myös heikko, 10-15% luokkaa. Hyötysuhdetta voidaan parantaa keskittämällä valoa peilien tai linssien avulla, tästä huolimatta kennojen EROEI on arvioitu olevan 4-10:1.

Aurinkovoimala

Aurinkovoimalassa sähköenergia tuotetaan hyödyntämällä höyryä, samalla tavalla kuin mm. hiili- ja ydinvoimaloissa. Vettä lämmittämällä tuotetaan höyryä, joka pyörittää turbiinia tuottaen sähköä. Höyry tuotetaan keskittämällä valo peilien avulla esim. vesiputkiin.

Tällaisen voimalan ei tarvitse käyttää mitenkään mullistavaa teknologiaa. Höyry pystytään tuottamaan yksinkertaisten peilien avulla ja höyryturbiineja on käytetty vuosikymmeniä. Energian varastointi on suurin ongelma. Peilit vievät myös paljon tilaa, mutta ne voidaan asentaa käyttämättömille joutomaille, kuten vaikkapa aavikolle.

Mielenkiintoista seurata näiden kehittymistä, potentiaalia aurinkovoimaloista löytyy jo näennäisen yksinkertaisuutensa vuoksi.

Alla kuva "aurinkotornista", jonka kapasiteetti on 11 MW. Torni oli Euroopan ensimmäinen kaupallinen aurinkovoimala, valmistuessaan Espanjaan vuonna 2007. Suurin aurinkovoimala löytyy Kaliforniasta, sen kapasiteetti on 354 MW.

Passiivinen Aurinkoenergia

Passiivinen aurinkoenergia tarkoittaa rakennusten suunnittelemista niin, että ne hyödyntävät auringon valon ja lämmön mahdollisimman hyvin. Lämmitykseen ja ilmastointiin sekä valaistukseen käytettävää energiaa korvataan siis auringon säteilyllä. Tällaisia keinoja ovat mm. rakennuksen pitkän seinustan suuntaaminen aurinkoa kohti (etelään) ja eristeiden parantaminen.

Potentiaalia energiansäästöön on valtavasti; rakennuksien valaisemiseen ja lämmittämiseen käytetään suuri osa energiastamme. Passiivista aurinkoenergiaa päästään hyödyntämään rakennusten suunnittelun lähtökohtia muuttamalla. Taloihin voi myös asentaa aurinkokeräimiä, joilla säteilyn lämpöenergiaa saadaan hyödynnettyä.

Asennettu Kapasiteetti

Yksiköt: MW

Aurinkoenergian kasvutahti on ollut hurjaa, kapasiteetti kasvoi viime vuosikymmenen lähes 50% vuosittain. 2010 kapasiteettiä rakennettiin n. 10 GW lisää eli 50% tahti säilyi. Suomessa kapasiteettiä oli 7 MW vuoden 2009 lopussa.

Aurinkoenergia on yksi lupaavimmista uusista energiamuodoista, kasvutahdin täytyy kuitenkin pysyä hurjana vuosia, jotta sillä saadaan vähennettyä riippuvuuttamme fossiilisista polttoaineista. Suurin ongelma on säteilyn vaihteleva luonne, joka johtaa energian varastoinnin tarpeeseen. Teknologia on kuitenkin vasta lapsen kengissä, joten läpimurtoja lienee odotettavissa.

Loppuun vähän videokuvaa aiheesta.

Tweet