7. elokuuta 2011

Miksi sijoittaa kultaan?

Kirjoitus ei sisällä sijoitusneuvoja, kääntykää niissä ammattilaisten puoleen.

Vaihtoehtoiset mediat hehkuttavat kullan olevan kannattava sijoitus. Kullan hinnan rikkoessa ennätyksiä on ainakin se selvinnyt, että kulta oli kannattava sijoitus viisi vuotta sitten. Entä jatkossa?

Olen koittanut muodostaa itselleni mahdollisimman selkeän kuvan siitä, että miksi euroista kannattaisi siirtyä kultaan. En ole siinä kuitenkaan vielä täysin onnistunut, niinpä päätin selventää ajatuksia kirjoittamalla aiheesta.

Kultaa pidetään epävarmojen aikojen sijoituksena ja öljyhuipun vuodet lukeutuvat tähän kastiin mainiosti. Kerrataanpa hieman tarinaa.

Talous on riippuvainen energiasta


Elintason ja talouden kasvu on pitkälti sidoksissa energiankäytön kasvuun. Resurssien muuuttaminen valmiiksi tuotteiksi vaatii aina energiaa: mitä enemmän tavaraa tuotetaan, sitä enemmän energiaa tarvitaan.

Käytettävissä olevat energiaresurssit ovat kasvaneet räjähdysmäisesti teollistumisen alkuajoista asti - samoin talous. Öljyhuippu uhkaa nyt kuitenkin lopettaa tämän 200 vuotta jatkuneen energiankäytön kasvun ja kääntää sen jopa laskuun. Tämä tarkoittaa myös talouskasvun loppua.

Raha on velkaa


Talousjärjestelmämme on rakennettu sillä tavalla hassusti, ettei se voi toimia jos talous ei kasva. Tämä johtuu siitä, että raha on velkaa.

Raha syntyy, kun joku hakee lainan pankista. Samalla syntyy kuitenkin velka, josta pitäisi maksaa vielä korkoa.

Velkaa syntyy siis aina rahaa enemmän - maailmassa on enemmän velkaa kuin on rahaa.

Tämä johtaa siihen, että vanhat velat voidaan maksaa vain, jos uutta velkaa otetaan edellistä enemmän. Velkamäärän on kasvettava jatkuvasti, jotta homma toimisi.

Lainaaja olettaa olevansa tulevaisuudessa nykyistä rikkaampi


Lainoja otetaan yleensä, kun oletetaan tulevaisuuden maksukyvyn olevan nykyistä parempi. Pikavippiasiakas ottaa lainan, koska nykyinen maksukyky ei riitä johonkin asiaan, mutta tietää pystyvänsä maksamaan lainan myöhemmin korkoineen takaisin, esimerkiksi palkkapäivänä. Hän odottaa taloutensa kasvavan.

Samoin valtiot olettavat tulevaisuuden maksukyvyn olevan parempi: "talouskasvu hoitaa" on tuttu mantra myös täällä meillä. Talouskasvu suurentaisi verotuloja, jolloin lainojen maksu olisi helpompaa. Öljyhuippu kuitenkin lopettaa talouskasvun, joten lainojen maksu tulee tulevaisuudessa olemaan vaikeampaa kuin nyt. Velat jäävät lopulta maksamatta.

Viime taantuma eleltiin Suomessakin pitkälti lainarahalla, eikä menoja juurikaan karsittu. Suunnitelmana oli, että taantuman jälkeisen talouskasvun myötä budjetti tasapainotetaan. Nyt kuitenkin näyttää jo seuraava taantuma olevan tulossa, eikä budjetti ole lähellekään tasapainossa. Valtioiden talouskasvuun nojaavat suunnitelmat menevät mönkään, kuten on Euroopan "periferiassa" jo nähty. Toista taantumaa varten ei lainarahaa enää löydy.

Työttömäksi jäänyt rahaton henkilö pystyy rahoittamaan elämäänsä jonkin aikaa lainoilla. Töitä pitäisi kuitenkin löytää nopeasti, sillä ennen pitkää lainahanat tyrehtyvät.

Väliaikaisesti velkoja voidaan maksaa uusilla lainoilla, mutta vain väliaikaisesti. Velkoja ei siis pystytä maksamaan, koska talous ei kasva.

Toisten velat ovat toisten saatavia


Suursijoittajat omistavat valtavan määrän velkakirjoja, he ovat siis lainanneet rahansa jollekin.

Mikä on 50 miljoonan velkakirjasalkun arvo, jos velat jäävät maksamatta?
Huomattavasti vähemmän kuin 50 miljoonaa.

Velkakirjoista täytyy siis pyrkiä pois ennen kuin on liian myöhäistä. Tämä trendi on vahvasti jo näkyvissä. Jos velkakirjojen kysyntä laskee, velkojen korot nousevat - aivan kuten Kreikassa, Irlannissa, Portugalissa jne.

Mitä vaihtoehtoja miljoonaomaisuuksien turvaamiselle jää?

Osakkeet? Kiinteistöt? Tuskin menestyvät kovin hyvin supistuvan talouden ilmapiirissä.

Pankkitilit? Pankit elävät veloista, jotka nyt uhkaavat jäädä maksamatta. Miljoonat jäävät sille tielleen, kun pankki menee konkurssiin. No perhana!

Käteinen? Mitä jos kaiken myllerryksen keskellä onnistutaan saamaan hyperinflaatio tai vastaava aikaan?

Hyperinflaation mahdollisuudesta voi lukea lisää tästä maraton-postauksesta. (FOFOA.blogspot.com)

Jäljelle jää reaalimaailma


Supistuvan talouden maailmassa todelliset asiat kallistuvat, koska niitä tuotetaan vähemmän. Mitä sitten ostaa, jos käytettävissä on miljoonia, jopa miljardeja?

Ostaako elintarvikkeita? Ei, ne pilaantuvat. Muita hyödykkeitä? Miljoonan upottaminen rautanauloihin ja muihin on melko vaivalloista.

Sen sijaan arvometallit kuten kulta ja hopea alkaisivat jo käydä. Niillä on ollut arvoa jo tuhansia vuosia, joten ne ovat arvokkaita myös kriisin jälkeen. Eivätkä ne myöskään ruostu eikä muutenkaan pilaannu. Miljoonalla eurolla saisi tällä hetkellä 26 kg kultaa (rautanauloja saa 15 tonnia). Tällä tavalla suuren varallisuuden saisi suhteellisen turvallisesti vietyä akuutin kriisin toiselle puolen. Tästä kultaan sijoittamisessa onkin kyse.

Kulta on eräs parhaista tavoista kuljettaa varallisuus epävarmojen aikojen yli. Kullalla on arvoa akuutin kriisin jälkeenkin, Nokian osakkeesta tai Italian velkakirjasta en olisi niinkään varma.

Kulta sopii erityisesti "isojen poikien" varallisuuden turvaamiseen, mutta myös tavalliset tallaajat voivat näiden vanavedessä osallistua.

Paperimaailmasta reaalimaailmaan


Ihmisten säästöt ovat suurimmilta osin tässä ns. paperimaailmassa: osakkeissa, velkakirjoissa yms. sijoituksissa. He ajattelevat voivansa siirtää varallisuutensa takaisin reaalimaailmaan milloin haluavat, täysimääräisenä.

"Kalle lainasi 50 000 euroa Petelle, kun Pete maksaa takaisin, Kalle ostaa mersun."

Pete on kuitenkin velkaantunut liiaksi, hän on myynyt omia velkakirjojaan myös 9 muulle ihmiselle eikä hänellä ole varaa maksaa kuin puolet veloistaan takaisin.

Kalle ja 9 muuta luulevat kaikki omistavansa 50 000 euroa ja saavansa mersun, vaikka todellisuudessa rahat riittävät vain viiteen autoon.

Kalle lunastaa rahansa pois ensimmäisenä, saa tasan 50 000 euroa, jotka hän vaihtaa saman tien uuteen mersuun. Näin tekevät myös Markku ja Ville, molemmat onnellisia uuden auton omistajia.

Peten maksukyvystä alkaa kuitenkin liikkua huolestuttavia huhuja, niinpä loput 7 ihmistä kiiruhtavat lunastamaan omat rahansa pois. Jonon kaksi ensimmäistä onnistuvatkin tässä, mutta loput viisi jäävät nuolemaan näppejään: Peten taskut ovat tyhjät. Viiden viimeisen ihmisen varallisuus katosi tuhkana tuuleen. POOF, IT'S GONE!


Tällä hetkellä Peten/Italian/Espanjan/Belgian/younameit maksukyvystä ollaan epävarmoja. Meneillään on "toivotaan, toivotaan" -vaihe, jos vaikka tapahtuisi jokin ihme ja talous kääntyisi huimaan kasvuun. Tämä on kuitenkin epätodennäköistä.

Seuraavaksi tulee paniikkivaihe, kun kaikki toivo on loppu ja käy selväksi, että velkoja ei pystytä maksamaan. Velkojat ryntäävät karhuamaan rahojaan, jolloin myöhässä olevat jäävät nuolemaan näppejään.

Sijoitukset ovat lupaus rahasta ja raha on lupaus oikeasta tavarasta. "Sadalla Nokian osakkeella saan 400 euroa, joilla saan kahden kuukauden ruoat." Ihmiset eivät tarvitse bittejä tai paperinpaloja elääkseen vaan elintarvikkeita, polttoainetta, vaatteita ynnä muuta.

Paniikin iskettyä ihmiset haluavat lunastaa lupaukset ja varmistaa voivansa vaihtaa paperin oikeaan tavaraan. Varallisuus alkaa vyöryä sijoituksista kohti rahaa ja edelleen fyysisiin tavaroihin. Paperimaailmasta reaalimaailmaan. Reaalimaailman arvo paisuu ja paperikupla tyhjenee.

Ennen paniikkia Kalle omisti paperimaailman arvosta 1/10 eli 10%. Paniikin jälkeen, kun paperikupla oli tyhjentynyt ja tomu laskeutunut omisti Kalle reaalimaailman mersuista 1/5 eli 20%. Kallen suhteellinen varallisuus oli kasvanut, vaikka nominaalinen arvo olikin sama.

Tästä on myös kultaan sijoittamisessa kyse. Mikäli iskee totaalinen paniikki ja ihmiset haluavat tuoda omaisuutensa paperimaailmasta reaalimaailmaan eräs vaihtoehto on kulta. Kulta on ihanteellinen väline säilöä suuria omaisuuksia paniikin iskiessä.

Kultaan saattaa tällöin kohdistua valtava ostopaine, jolloin "vapaata" kultaa ei yksinkertaisesti löydy. Olematon tarjonta kohtaa äärettömän kysynnän, jolloin supply/demand -yhtälöstä tulee mielenkiintoinen.

Miten ostaa kultaa?


Fyysistä kultaa voi ostaa verottomana esim. Tavexilta tai Rasmussenilta, näiden katteet ovat kuitenkin melko korkeat.

Eräs vaihtoehto on BullionVault, joka myy ja säilöö merkattua kultaa. Jos yhtiö menisi konkurssiin asiakkaat eivät menettäisi sijoitustaan, koska kulta on merkattu heille. Yritys tarjoaa uusille asiakkaille gramman kultaa ilmaiseksi.

Sijoittamiseen liittyy aina riskejä, mutta epävarmoina aikoina edes pankkitilit eivät välttämättä tarjoa turvaa. Kulta on eräs tapa tasoittaa sijoitussalkun riskejä ja suojautua inflaatiolta. Suursijoittajien turvatessa omaisuuksiaan myös pienemmät kalat voivat onnistua sijoituksissaan.

Aiheeseen voi tutustua enemmän mm. FOFOA-blogissa.

Sijoita kultaan

3 kommenttia:

  1. Itse olen sillä kannalla, että myös niitä rautanauloja kannattaa ostaa. Tarkoitan siis, että mitä laajemmin hajauttaa omaisuutensa, sitä varmemmin sillä on jotain arvoa ja käyttöä myös kaikenlaisten krissien jälkeen. Kulta on säilyttänyt arvonsa varsin hyvin jo tuhansia vuosia, mutta sitäkään ei voi syödä, joten esimerkiksi jonkinlaisen nälänhädän/ruokapulan iskiessä se menettää konkreettisen ostovoimansa tai ison osan siitä ainakin kriisin ajaksi (uhkapeluri tietysti veikkaa että selviää kriisistä ehjin nahoin ja myy sitten kultansa kun se on taas arvossaan).

    Kevyemmistä kriiseistä tietysti arvometallit selviävät paremmin, ja esim paperirahan kriiseistä varsin loistavasti. En ole varma miten ne selviävät pidempiaikaisesta energiakriisistä, ja niinpä yritän hajauttaa... Mutta tämä nyt ei kauheasti poikkea omista neuvoistasi.

    Kullan hinta tosin on myös noussut aika paljon viime vuosina, joten kovin halpaa se ei ole kaiketi tällä hetkellä? (tosin en ole tarkemmin sen käytökseen tutustunut).

    VastaaPoista
  2. Kullalla on arvoa kriisin jälkeenkin, mutta kenties vain puolet tämänhetkisestä. Siksi kannattaa miettiä, onko nyt oikea aika sijoittaa kultaan vai kannattaisiko mieluummin sijoittaa osakkeisiin.

    Itse ostan nyt osakkeita.

    VastaaPoista
  3. Kiitos kommenteista!

    Näkemyksiä on tunnetusti yhtä monta kuin on sijoittajiakin, lähelle oikeinta osunut paljastuu sitten vuosien päästä. :)

    Olen samaa mieltä, että hajautus kannattaa ehdottomasti.

    Todellista nälkäkriisiä varten parhaimpia sijoituksia lienee kaikennäköisen off-the-grid -kaluston/tietojen/taitojen hankinta. Pari kirjaa puutarhanhoidosta, oma maatilkku yms. :P

    VastaaPoista